Van­hoil­ta va­roi­tus kah­des­ta vauh­dis­ta

Euroopan unioni ajautui tuntuviin vaikeuksiin lauantaina, kun valtioiden ja hallitusten päämiehet epäonnistuivat neuvotteluissaan uudesta perustuslaista. Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa ensi vuoden puolella, mutta monet läsnäolijat näkivät erimielisyyksien ennakoivan pysyviä vaikeuksia. Osa piti tapahtunutta selvänä merkkinä siitä, ettei laajentuva unioni toimisi.

Euroopan unioni ajautui tuntuviin vaikeuksiin lauantaina, kun valtioiden ja hallitusten päämiehet epäonnistuivat neuvotteluissaan uudesta perustuslaista. Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa ensi vuoden puolella, mutta monet läsnäolijat näkivät erimielisyyksien ennakoivan pysyviä vaikeuksia. Osa piti tapahtunutta selvänä merkkinä siitä, ettei laajentuva unioni toimisi.

Kokouksen päätteeksi annettiin nelirivinen lausunto, jossa seuraavaa puheenjohtajavaltiota Irlantia kehotetaan tekemään neuvottelujen perusteella arvio mahdollisuuksista edetä ja esittämään raportti seuraavalle huippukokoukselle maaliskuussa.

Täydellinen erimielisyys

Osa jäsenmaista syytti epäonnistumisesta Puolaa, joka piti tiukasti kiinni Nizzan sopimukseen perustuvasta äänimäärästään. Osa syytti epäonnistumisesta puheenjohtaja Italiaa, joka ei olisi yrittänyt tarpeeksi sovinnon etsimisessä. Suuri osa maista syytti kuitenkin Saksaa ja varsinkin Ranskaa, jotka tulivat kokoukseen yhtä jääräpäisinä kuin Puola ja Espanja.

Italian pääministeri Silvio Berlusconi tunnusteli kahdenkeskisissä neuvotteluissa sovintomahdollisuuksia. Viimeisenä vuorossa olivat lauantaina aamupäivällä Saksa, Ranska ja Britannia.

Näiden keskustelujen jälkeen Berlusconi päätti, ettei pohjaa kompromissille löydy, ja päätti lopettaa kokouksen. Sen jälkeen päämiehet vielä söivät lounaan ja päättivät virastopaketista.

”Tässä kysymyksessä yksimielisyys ei ole nyt mahdollista”, Berlusconi sanoi todeten, että äänivaltakysymyksessä vallitsi täydellinen erimielisyys. Thessalonikisssa viime kesänä tehdyn päätöksen mukaan perustuslaista olisi päätettävä ennen Euroopan parlamentin kesäkuisia vaaleja. Tavoitteena on ollut myös, että sopimus olisi selvillä ennen kuin uudet maat liittyvät jäseniksi toukokuun alussa.

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan kiistan syy ei ollut vanhojen ja uusien jäsenmaiden välillä eikä suurten ja pienten jäsenmaiden välillä. Kiistaa oli Vanhasen mukaan myös suurten jäsenmaiden välillä. ”Ei kannata etsiä yhtä syntipukkia.” ”Ensituntumalta tämä voi tuntua tappiolta. Oli kuitenkin hyvä, että vältettiin Nizzan tapauksen toistuminen. Sitä joudutaan tässä nyt paikkaamaan. Eväät eivät vielä olleet kasassa sopimuksen syntyyn”, Vanhanen arvioi.

Vanhat varoittivat

Vanhanen ei uskonut, että prosessi katkeaisi. Italia on pääministerin mukaan onnistunut monissa asioissa muun muassa puolustuksessa. Vanhasen mukaan yksi viimeisen viikon positiivisimpia asioita oli, että puolustuskysymyksessä päästiin sovintoon. Sovintoon päästiin myös siksi, että Suomi osaltaan oli viemässä sitä eteenpäin.

Saksan liittokansleri Gerhard Schröder varoitti tapahtuman vievän Euroopan unionin kahden nopeuden tielle. ”Silloin maat, jotka haluavat enemmän integraatiota, harkitsevat tätä tietä”, Schröder sanoi ja vakuutti, että Saksan ydinajatuksena kuitenkin pysyy EU:n laajentuminen ja syventäminen. Schröder ei kuitenkaan rajoittanut ydinjoukkoa perustajajäseniin.

Myös Ranskan presidentti Jacques Chirac odottaa EU:n siirtyvän nyt kahden nopeuden malliin. Chirac samoin kuin Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker puhuivat avoimesti siitä, että kuuden perustajajäsenen pitäisi ryhtyä viemään eteenpäin läheisempää yhteistyötä ja kehitellä uudelleen Euroopan tulevaisuutta.

Espanjan pääministeri José Maria Aznar ei nähnyt epäonnistumista mitenkään kohtalokkaana. ”Unioni on toimintakykyinen ilman yksimielisyyttä perustuslaista.”

Espanja vaati Puolan tavoin Nizzan sopimuksen mukaisen äänimääränsä säilyttämistä. Ne olivat kuitenkin kokouksen kuluessa jonkin verran liikkumassa tiukoista kannoistaan. Puolan pääministeri Leszek Miller harkitsi jo lentämistä Varsovaan kokouksen kuluessa ja neuvottelemaan presidentti Alexander Kwasniewskin kanssa.

Chirac myönsi perjantaina olevansa syyllinen Nizzan huippukokouksesta peräisin olevaan äänivaltakiistaan. Saksa ja Ranska saapuivat viikonlopun huippukokoukseen yhtä jääräpäisinä kuin Puola ja Espanja. Suuret maat vaativat jyrkästi pysymistä tulevaisuuskonventin ehdotuksissa. Äänivaltakysymyksessä se olisi merkinnyt sitä, että Saksa, Ranska ja Britannia olisivat voineet kaataa minkä tahansa päätöksen.

Ilmoita asiavirheestä