Oulun läänissä on Kärsämäen Ristisenojan levikesurman selviämisen jälkeen avoinna vielä seitsemän rikosta, joissa on henki riistetty väkivalloin kahdeksalta ihmiseltä. Keskusrikospoliisilla jutuista on kolme, joista vanhin on Oulun Koskelankylässä 18. joulukuuta 1947 tapahtunut 23-vuotiaan taksiauton kuljettajan Leo Tauriaisen ryöstömurha. Yli 20 vuotta vanhoja ovat myös vappuyönä 1979 Oulun Kirkkokadulla yksityisasunnossa tehty elementtisaumaaja Jarmo Kettusen surmatyö. Häntä lyötiin mitä ilmeisemmin useammalla astalolla.
Myös puukotuksen seurauksena kuollut Vilho Pehkosen jutusta on vierähtänyt yli 20 vuotta, sillä teko tapahtui elokuussa 1983. Tämä tapaus on keskusrikospoliisin Oulun yksikön päällikön Eero Klemetin mukaan jo vanhentunut. "Kettusen juttu on sen verran tuoreempi, että näytteitä on saatu ja rekisteröintejä on tehty. Avoinna olevat jutut otetaan säännöllisin väliajoin tarkasteluun", selvittää Klemetti.
Muut Oulun avoimet tapaukset ovat 1990-luvulta. Juha Moilanen löytyi tammikuussa 1994 jäätyneenä autiotalosta. Hänet oli surmattu väkivaltaisesti. Esko Haurisen kuolema vuonna 1996 paljastui henkirikokseksi vasta oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa.
Tuirassa Kallenkuja 4:ssä 25. marraskuuta 1997 tapahtuneeseen Aili ja Toivo Lempisen kaksoissurmaan poliisi sai Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisarion Kari Rantasen mukaan vihjeitä viimeksi viime viikolla. "Mitään kuumaa kuviota ei ole menossa, mutta teimme silti saamiemme vihjeiden perusteella tarkastuksia."
Viimeisin avoimeksi jäänyt surmatyö tapahtui Rajakylässä huhtikuussa 2001. Vuonna 1956 syntyneen Kari Suhosen kuolemaan liittyy poliisin mukaan varmuudella rikos.
Rikoskomisario Kari Rantanen korostaa, että poliisi tarvitsee vaikeiden murha- ja tappojuttujen käsittelyssä ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Hän ei ryhdy tutkinnallisista syistä paljastamaan, onko Oulun avoimena olevista seitsemästä jutusta saatu talteen esimerkiksi dna-tekniikalla hyödynnettäviä näytteitä, jotka näyttäisivät vieneen eteenpäin Espoon Bodominjärven tapausta.
"Sekä Bodominjärven että Kärsämäen tapausten selviäminen osoittavat, että lain koura on pitkä. Mutta tarvitaan näiden juttujen selvittämisessä aina hippusellinen onneakin", painottaa Rantanen.