Oulu Jos olet 13-17-vuotias teinipoika, pelaat Kärpissä ja haluat todella satsata jääkiekkoon, sinulla on syytä olla varakkaat vanhemmat tai muhkeat tulot kesätöistä.
Jääkiekon harrastaminen nimittäin maksaa.
D-junioreilla kuukausimaksu on kalleimmillaan 80-100 euroa, C-1- ja B-junioreilla noin 250 euroa. Esimerkiksi kesällä kuukausimaksu voi olla kaksi kolmasosaa pienempi. Summasta noin puolet menee matkakustannuksiin; bussimatkoihin, majoitukseen, ruokailuun. Loppuosa koostuu muun muassa erotuomarikuluista, toimistomaksuista, varusteista ja vakuutuksista.
"Se on liikaa, ja siitä me kaikki olemme yhtä mieltä. Meidän on pyrittävä alentamaan vanhemmille aiheutuvia kustannuksia, ja ratkaisut löydetään tavalla tai toisella. Lähtökohta on se, että yhdenkään määrätietoisesti jääkiekkoon suhtautuvan juniorin ei tarvitse lopettaa uraansa taloudellisista syistä", toteaa Kimmo Alajoutsijärvi - Kärpät 46 ry:n uusi puheenjohtaja, joka valittiin tehtäväänsä 4. syyskuutta pidetyssä vuosikokouksessa.
Toisessa ääripäässä esimerkiksi Jokerien B-juniorien vanhemmat eivät joudu sijoittamaan poikansa harrastukseen senttiäkään.
Pienemmillä
pienemmät maksut
Oulun maantieteelliselle sijainnille kärppäläinen ei voi mitään. Valtakunnallisissa sarjoissa on kauden aikana pakko matkata monta kertaa kauas Etelä-Suomeen.
"Onneksi kalliit kuukausimaksut koskevat vain pientä osaa Kärppien 600 juniorista. Pikkujunioreissa jääkiekko on halpa harrastus - vain noin 20-30 euroa kuukaudessa. Kiitos Oulun kaupungille, joka on järjestänyt lisää hallijäätä ja ilmaiset harjoitusvuorot alle 18-vuotiaille", Alajoutsijärvi myhäilee.
"Myös ympäristökuntien tulisi pyrkiä maksuttomuuteen", uusi puheenjohtaja vielä linjaa.
Vanhemmille on tarjottu mahdollisuutta alentaa kuukausierää, mutta se vaatii vaivaa. Riippuen omasta aktiivisuudesta, vapaa-ajalla erilaisesta talkootyöstä ei ole puutetta.
Osakeyhtiö takoo tulosta
Edustuskiekkoilusta vastaava Kärpät Oy on esiintynyt viime aikoina näyttävästi julkisuudessa ja kertonut tehneensä kahtena vuonna peräkkäinen noin 500 000 euroa tuloksen.
Kärpät-46 ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnan pääpaino on junioritoiminnassa (B-junioreista alaspäin) ja naisjääkiekkoilussa. Käytännössä osakeyhtiö huolehtii tuotteesta ja rekisteröity yhdistys massoista.
Etenkin pelaajien vanhempien keskuudessa on kovasti herättänyt ihmetystä se, että osakeyhtiön varakkuus ei ole näkynyt junioripuolella.
Kärppien A-juniorit kuuluvat edustuskiekkoilun yhteyteen ja siis Oy:n alaisuuteen. A-junioreille pelaaminen on ilmaista.
Harri Aho johtaa
ry:n toimintaa
Kilpailullisuus korostuu 15-17-vuotiaana eli C- ja B-junioreissa. Tätä ennen jääkiekkoa harrastetaan periaatteella "kaikki pelaa", joka on kirjattu Nuori Suomi-ohjelman sääntöihin.
"Pikkujunioreissa toimitaan lasten ehdoilla, kohdellaan lapsia korostetun tasapuolisesti ja kasvatetaan heitä joukkuepelaajiksi", valottaa Kärpät-46 ry:n toiminnanjohtaja Harri Aho, joka ehti pitkän ja komean uransa aikana pelata yli 300 liigaottelua. Hän ripusti omat hokkarinsa naulaan viime kauden jälkeen.
Jääkiekkojuniorien ensi piirrot jäällä kohti suurempia areenoita alkaa luistelukoulussa, joka on tarkoitettu 4-9-vuotiaille lapsille. Toiminta tapahtuu kaksi kertaa viikossa jäähalleissa.
"Se on leikinomaista ja hauskaa, ja siellä opetellaan lajin säännöt. Luistelukoulu on jo niin suosittu, että sinne on enää vaikea mahduttaa lisää lapsia ". Aho kertoo.
Korttelikiekko
on tukijalka
Luistelukoulusta tapahtuu hyppäys korttelikiekkoon, jota pelataan ulkojäillä eri kaupunginosissa.
"Korttelikiekko on toimintamme tukijalka. Tavoitteena on elvyttää toiminta vanhan ajan malliin ja se on harrastuksena tuntuvasti edullisempi kuin ikäluokan edustusjoukkueessa", hän jatkaa.
Ennen kuin Linnanmaan jäähalli ja Ruskon jäähalli olivat olemassa, oululaisia lätkäjunioreita kuskattiin urakalla ympäristökuntiin. Nyt tuo liikenne on tyrehtynyt.
"Nyt sitä miettii, miten pärjättiin ennen, koska jäätä ei Oulussa vieläkään ole riittävästi", Aho aprikoi.
