Lasten hammaslääkäripelko on usein peräisin heidän omilta vanhemmiltaan. Oulun yliopistossa perjantaina tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan vanhempien omilla peloilla on suuri vaikutus siihen, miten heidän lapsensa kokevat hammaslääkärissä käynnin ja hampaiden hoitotoimenpiteet.
"Kun vanhemmat kertovat omista hammaslääkäripeloistaan lapsilleen, tämä pelko välittyy lapsille. Tietenkin hammaslääkäripelkoon vaikuttavat myös persoonallisuustekijät sekä tietyt käyttäytymismallit", hammaslääketieteen lisensiaatti Kari Rantavuori kertoo.
Pornaisten terveyskeskuksessa hammaslääkärinä työskentelevä Rantavuori toivookin, että vanhemmat eivät lietsoisi pelkoa turhaan. Hänen mielestään ihanteellinen tilanne olisi se, että hampaiden harjauksesta ja lääkärikäynneistä tehtäisiin luonnollinen osa lapsen elämää.
"Vanhempien tulisi luoda positiivinen mielikuva hampaiden harjauksesta sekä hammaslääkärikäynneistä. Harjausta ja hammaslääkärin poraa ei pidä käyttää pelotteena."
Rantavuori muistuttaa, että jo lähtökohtaisesti lasten hampaiden hoitaminen on haastavaa, joten ylimääräisen pelon lietsominen ei helpota tilannetta yhtään.
Joka kolmas lapsi pelkää
Rantavuoren mukaan lasten hammaslääkäripelkoa hoidetaan nykyisin hyvin. Pelko otetaan huomioon jo koulutusvaiheessa. Vastaanotolla sitä voidaan hoitaa monin eri tavoin. Tärkeintä on, että asiasta puhutaan ääneen.
"Hammaslääkäreillä on paljon keinoja pelon hoitamiseen. Rauhoittelemisen lisäksi voimme käyttää ilokaasua ja erilaisia puudutteita. Puudutusta kyllä saa kun sitä pyytää. Sitä ei tarvitse säästellä", Rantavuori sanoo.
Väitöstutkimuksessaan Rantavuori vertasi hammaslääkäripelkoja 3--13-vuotiaiden suomalaisten ja italialaisten lasten välillä. Maitten välillä suurta eroa ei löytynyt. Italiassa lasten hammaslääkäripelkoa selittävät usein huonot kokemukset.
"Suomalaislapsista joka kolmas pelkää hammaslääkärissä käyntiä. Sukupuolten välinen ero näkyy vain teini-ikäisten kohdalla. 15-vuotiaat tytöt pelkäävät hammaslääkäriä enemmän kuin ikäisensä pojat", Rantavuori sanoo.