Alokkaiden ja nuorten reserviläisten fyysinen kunto on laskenut ennätyksellisen huonoksi. Uusimmissa juoksutesteissä hyvään tai kiitettävään yltäneiden määrä on tipahtanut parissakymmenessä vuodessa 74 prosentista 35 prosenttiin. Alokkaiden lihaskunto on myös heikentynyt ja paino on noussut muutamalla kilolla kymmenessä vuodessa. Testituloksissa ei ole alueellisia eroja, vaikka Pohjois-Suomen varuskunnissa miesten tiedetään kestävän hyvin satojen kilometrien pyörämarsseja.
Puolustusvoimissa on liikuntalajeja monipuolistamalla yritetty saada nuoret kiinnostumaan liikunnasta jatkuvana elämäntapana. Siinä ei ole kuitenkaan onnistuttu odotetulla tavalla. Reserviläisissä on merkittävästi ylipainoisia huolestuttavan paljon ja lievästi lihavia vieläkin enemmän. Heidän taistelukuntonsa on keskimäärin riittämätön. Sodan olosuhteissa jouduttaisiin tarkkaan arvioimaan, millaisiin tehtäviin huonokuntoiset sijoitettaisiin. Muutokset huonoon suuntaan ovat olleet lyhyessä ajassa dramaattiset, eikä kukaan voi sanoa, laskeeko varusmiesten ja reserviläisten kunto vielä nykyisestäänkin.
Nuorten miesten kunnon romahdus ei ole yllättävää, päinvastoin. Roskaruoan yleistyminen ja vähäinen liikunta näkyvät nyt nuorten terveydessä. Korkeatasoisella neuvolajärjestelmällä taataan vauvoille hyvät elämän eväät, mutta sen jälkeen alkaa huolestuttava kehitys. Kun meillä olisi kaikki edellytykset kasvattaa fyysisesti elinvoimaisia ja terveitä lapsia ja nuoria, niin meillä onkin valitettavan paljon pienestäkin rasituksesta puuskuttavia ja ryhdittömiä aikuisen alkuja.
Liikunnan merkityksestä terveyteen ja terveellisistä ruokailutottumuksista on tietoa saatavissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Terveysvalistuskampanjat näyttävät useimmiten purevat keski-ikäisiin ja sitä vanhempiin, vaikka lapsuudessa luodaan kuitenkin pohjakunto vanhuuteen asti. Tieto terveellisistä elämäntavoista hukkuu nuorilla jättikokoisiin ja rasvaisiin sipsipusseihin ja koulujen eteisiin asennettujen automaattien virvoitusjuomiin ja makeisiin.
Nuorten vapaa-ajasta suuri osa näyttää kuluvan internettiin ja tietokonepeleihin ilman minkäänlaista liikuntaan. Kaupungistumisen seurauksena fyysisiä ponnisteluja edellyttävät kotityötkin ovat vähentyneet. Loputkin tekevät monissa kodeissa koneet ja vanhemmat.
Vanhemmat ovat tehneet lapsilleen karhunpalveluksen ryhtymällä koulumatkoilla myös autonkuljettajiksi. Rovaniemeläisellä Ounasrinteen koululla vanhempien autokuljetuksista on tullut monessa koulussa todettu riesa. Opettajakunta on suorastaan tuskastunut, kun lasten vanhempiin kohdistettu minkäänlainen liikuntavalistus ei auta. Sen vielä ymmärtäisi, että lapset tuotaisiin autolla kouluun vesisateella ja paukkupakkasilla. Nyt heitä kuljetetaan kuitenkin jopa parin sadan metrin päästä koulusta säässä kuin säässä. Seuraavassa vanhempainillassa yritetään saada liikuntaviestiä perille liikenneturvallisuuteen vedoten. Lapsia autoillaan kuljettavat vanhemmat kun tukkivat muilta tien ja aiheuttavat vaaratilanteita itselleen ja muille.
Nuorten fyysisen kunnon heikkeneminen ei ole enää yksilökysymys, vaan jo nyt suuri kansanterveydellinen ongelma. Asian toteaminen ei enää riitä, vaan tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikaisesti kotien, koulujen ja erilaisten järjestöjen yhteistyötä ja yhteisvastuuta. Edessä on mittava työ, sillä todennäköisesti tavanomaiset valistuskeinot eivät riitä. Tiedä häntä, olisikohan anttituiskuilla ja hannapakarisilla tässä käyttöä?