Oulu Kuka olisi vielä joitakin vuosia sitten uskonut, että 1970-luvulta peräisin olevat murskaimet, myllyt ja vaahdotuskennot ovat taas kovassa käytössä Oulun yliopiston mineraalitekniikan laboratoriossa? Ne nimittäin ovat, ja vanhat laitteet ovat saaneet myös seuraa uudemmista.
"Lisäksi meillä on iso kontillinen Rautaruukilta lahjoituksena saatuja erinäköisiä laitteita, joita on jossain vaiheessa tarkoitus käydä läpi ja ottaa käyttöön", kertoo dosentti, yli-insinööri Leena Yliniemi yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastolta.
Yliniemi on ollut kehittämässä Oulun yliopiston nykyistä vuorialan koulutusta ja tutkimusta sekä toimii Oulu Mining Schoolin GeoPros PD -täydennyskoulutusohjelman johtajana.
Oulu Mining School (OMS) on vuonna 2007 Oulun yliopistossa toimintansa aloittanut vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto, jonka keskeiset toimijat ovat yliopiston geotieteiden laitos, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sekä koulutus- ja tutkimuspalvelut.
OMS vastaa vuorialalle erikoistuneiden geologien ja diplomi-insinöörien perus- ja täydennyskoulutuksesta. Vuorialaan erikoistuneita perustutkinnon suorittajia on tällä haavaa noin 30 ja täydennyskoulutuksessa on 11 henkilöä.
Nyt Oulun yliopisto on maan yliopistoista ainoa, jonka erikoistehtävänä on antaa vuorialan peruskoulutusta. Kaivos- ja vuoriala on myös yliopiston tuoreen strategian mukaan sen painoalan "ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit" kehittämisala.
Yliniemi jos joku on niitä, jotka osasivat aavistella kaivosalan uutta kukoistusta puolenkymmentä vuotta sitten. Tuossa vaiheessa kaivos- ja vuorialan aiempi korkeakoulutasoinen opetus oli ajettu Suomesta lähes olemattomiin - 1990-luvun alun laman jälkitunnelmissa kaivosteollisuus oli alkanut tuntua auringonlaskun alalta.
Nyt finanssikriisin ja maailmanlaajuisen talouden taantuman jälkimainingeissa ei Yliniemen mielestä ole kuitenkaan vastaavaa pelättävissä.
Hän muistuttaa, että kaivostoiminnassa aikajänteet ulottuvat pitkälle vuosikymmenten päähän.
Lisäksi kaivostoiminnan kysynnän nähdään kasvavan jatkuvan, erityisesti kaupungistumisesta johtuvan raaka-ainepulan vuoksi.
Esimerkiksi Sotkamon Talvivaaran esiintymien malmivarat on arvioitu 336 miljoonan tonnin suuruiseksi, ja määrän on laskettu riittävän vähintään 24 vuoden tuotantoon.
Äskettäisessä Oulun yliopiston järjestämässä kaivosalan seminaarissa Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pekka Nurmi arvioi, että vuonna 2020 malmin louhinnan kokonaismäärä Suomessa on yli 60 miljoonaa tonnia.
Nurmen mielestä valtion myönteinen mineraalipolitiikka ja korkea infrastruktuuri lisäävät Suomen vetovoimaa kansainvälisten kaivosalan yritysten silmissä.
Oulun yliopiston mineraalitekniikan laboratoriossa voidaan tätä nykyä käydä läpi mineraalien tutkimisen perusprosessit materiaalin murskauksesta ja jauhatuksesta vaahdotukseen tai muihin arvomineraalien erotusmenetelmiin. Omia analysointilaitteita laboratoriossa ei kuitenkaan toistaiseksi ole. Asia korjaantuu, kunhan minipilot-rikastamo saadaan käyttöön noin puolentoista vuoden kuluttua.
"Se tulee prosessi- ja ympäristötekniikan osastolle geo- ja mineraalitekniikan tutkimus- ja kehitysympäristöksi. Siinä voidaan tehdä pienemmässä mittakaavassa samoja prosesseja kuin kaivosten rikastamoissa. Tavoitteena on kehittää ekotehokkaita rikastusprosesseja", Yliniemi kertoo.
Rikastamon tarkoitus on palvella paitsi opinnäytetöitä myös alueen kehittyvää kaivannaisteollisuutta. Hanke on saanut EU-rahoitusta noin 800 000 euroa.