Haapaveden kaupunginjohtaja Tuomo Karjalainen ja paikallisen osuuspankin toimitusjohtaja Timo Suhonen perustelevat kerrostalojen rakentamista Vanhatien varteen vetoamalla kysyntään ja siihen, että onhan Nivalassakin kerrostaloja.
"Meillä ei ole kerrostalotehokkuudella rakennettuja alueita. Moni vanhempi ja nuorempi on kiinnostunut kerrostaloasunnosta. Nivala esimerkkinä", Karjalainen muistuttaa samalla kun väittää kiistellyn Laurinpellon soveltuvan tähän tarkoitukseen hyvin.
"Kun katsotaan naapurikuntia, kuten Nivalaa, jossa olen juuri käymässä, täällä on tornitaloja ja ne on saatu täyteen", matkapuhelimesta tavoitettu Suhonen tokaisee.
"Tuntuu siltä kuin kerrostalojen rakentaminen olisi itseisarvo. Tänne ei ole erityistä muuttovirtaa. Ilmeisesti jotkut pelkäävät, että mummot muuttavat Ylivieskaan tai Nivalaan, jos ei ole kerrostaloasuntoja", toteaa omakotitalossa Laurinpellon laidassa perheensä kanssa asuva Maria Mutanen.
Haapaveden Vanhatien varrella sijaitsevan Laurinpellon kaavamuutos on ollut kovan väännön kohteena pitkän aikaa. Sadat paikkakuntalaiset ovat vaatineet kerrostalojen poistamista kaavasta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Pohjois-Pohjanmaan museo eivät myöskään katso suopein silmin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön ilmeen vaarantamista kerrostaloin.
Ratkaisun hetket
Haapavesi on siitä harvinainen maaseutukaupunki, etteivät kerrostalot törrötä sen keskustassa. Mikäli kaava menee läpi valtuustossa 12. marraskuuta, saattaa olla, että Haapavesikin saa omat kerrostalonsa.
Kaupungin liikekeskustan ja koulukeskuksen välinen alue on säilyttänyt vanhaa henkivän ilmeensä kuin ihmeen kaupalla. Siitä on muodostunut omaperäinen keskusta-alue pienine idyllisine pihapiireineen ja vanhoine rakennuksineen.
Totta on, että monessa naapurikunnassa, kuten Karjalaisen ja Suhosen esille nostamassa Nivalassa, kerrostaloja löytyy. Niiden nousun myötä yhtenäiset vanhat pientaloasumukset ovat hävinneet maaseutukaupunkikeskustoista miltei tyystin.
"Jos kerrostaloista on kysyntää, tämä ei ole oikea paikka niille. Ei ole oikein, että sellaisia rakennetaan keskelle yleisilmeeltään matalaa omakotitaloaluetta, jossa kaiken lisäksi on useita vanhoja suojeltavaksi määrättyjä taloja", Maria Mutanen korostaa.
Paluu 1970-luvulle
Laurinpeltoon suunnitellaan kahta nelikerroksista ja kahta kaksikerroksista kerrostaloa, yhteensä 29 asuntoa, joiden kokonaisala 2 900 kerrosalaneliömetriä. 1,2 hehtaarin suuruinen maa-alue siirtyi paikallisen osuuspankin omistukseen viitisentoista vuotta sitten 1,5 miljoonan markan hintaan.
Timo Suhonen myöntää, että omistajan tavoitteena on saada tontti mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tätä kautta pankki saisi kuitattua edes osan hänen mainitsemastaan "huonosta sijoituksesta". Kerrostalojen rakentaminen ei kuitenkaan ole kynnyskysymys. Pankki on valmis myös muunlaiseen ratkaisuun, kuten maa-alueen vaihtoon.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon kaavamuutosta kohtaan esittämään kovaan kritiikkiin Tuomo Karjalainen toteaa: "Pyrimme sijoittamaan rakennukset tontille parhaalla mahdollisella tavalla ja siten ottamaan näkökannat huomioon."
Maria Mutasella ei ole mitään sitä vastaan, että Laurinpellolle nousee asuntoja. "Siitä tulisi nätti alue, jos siihen rakennettaisiin omakotitaloja", hän myöntää samalla, kun ihmettelee, miksi Haapavedellä rakentamisessa palataan 1970-luvun suuntaan.