Vanhat talot kir­joi­hin ja kansiin

Seutukunnan kuuden kunnan vanhat rakennukset ovat nyt kirjoissa ja kansissa. Vanha rakennuskanta on inventoitu kolme vuotta kestäneessä hankkeessa, jonka päätteeksi julkistettiin kirja Ylivieskan seutukunnan kulttuuriympäristöstä.

Seutukunnan kuuden kunnan vanhat rakennukset ovat nyt kirjoissa ja kansissa. Vanha rakennuskanta on inventoitu kolme vuotta kestäneessä hankkeessa, jonka päätteeksi julkistettiin kirja Ylivieskan seutukunnan kulttuuriympäristöstä.

Kirkoilta kareille -kirjan julkistamispäivä on arvonsa mukainen. Perjantaina vietettiin Euroopan rakennusperintöpäivää. Uuden kirjan toivotaan tulevan seutukunnan ja kuntien kulttuuriympäristön lukukirjaksi.

Ennen vuotta 1940 rakennettuja rakennuksia on inventoitu seutukunnassa noin 3 330. Tavoitteena oli myös nostaa vanhojen rakennusten arvostusta ja edistää niiden säilymistä.

Vanhat rakennukset -hanke alkoi Nivala-Haapajärven seutukunnasta, josta vastaava julkaisu ilmestyi vuonna 1998.



Kattavia selvityksiä
kuntien käyttöön


Projektityöntekijä, filosofian maisteri Sari Alajoen mukaan suurin työ on ollut rakennusten inventointi. "Kattavia selvityksiä ei ole ollut ja joistakin ne ovat puuttuneet kokonaan."

Kuvat ja tiedot rakennuksista on viety sähköiseen muotoon. Ne ovat nyt kuntien ja yhteistyötahojen käytössä. Luetteloidut rakennukset eivät ole suojelukohteita.

Kohteita ja rakennuksia ei ole pelkästään luetteloitu, vaan niistä on ammennettu syvällisempää tietoa siitä, miten alue liittyy paikkakunnan historiaan.

Rakennusinventoinnit ovat tarpeen muun muassa maankäytön suunnittelussa. Tietoja voidaan hyödyntää myös matkailussa, elinkeino- ja kulttuuritoimessa, kylä- ja kotiseututoiminnassa, maisemanhoidossa ja koulujen ympäristökasvatuksessa.

Ohjausryhmän puheenjohtaja, Oulaisten kaupungin kiinteistöinsinööri Tapio Takalo-Eskola totesi, että Suomessakin rakennusperintöä on alettu arvostaa, mutta ennen vuotta 1929 rakennettuja taloja on rakennuskannasta vain viisi prosenttia.

Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski näki, että asunto ympäristöineen on työpaikan jälkeen seuraava syy valita asuinkunta.

"Asumisympäristöllä voidaan vaikuttaa alueen kilpailukykyyn. On yhdestoista hetki kiinnittää huomiota vanhoihin rakennuksiin, jotka luovat alueen minäkuvaa. Nykyrakentaminen ei tunne alueellisia eroja. Talopaketit leviävät Utsjoelta Espooseen."

Helaakosken mielestä Pohjois-Pohjanmaalla rakennukset näkyvät kauas. "Isot tuotantorakennukset saattavat olla häiriötekijä, jos niiden rakentamisessa ei ole otettu huomioon maisemaa. Se on rahoittajillekin haaste."

Vanhat rakennukset arvostetaan Helaakosken mukaan usein niin korkealle, ettei kenelläkään ole varaa niitä lunastaa ja korjauskin on kallista.

"Olisiko hankkeen paikka etsiä aktiivisesti ostajia ja olisivatko verohelpotukset mahdollisia vanhojen rakennusten korjaajille?"

Myös lajoki kaipaili välitystä ja markkinointia vanhojen talojen kauppaan.

"Omistajat eivät tule panneeksi niitä myyntiin, vaikka eivät vastusta niiden säilyttämistä."

Ilmoita asiavirheestä