Kuutena päivänä Herra loi, mutta seitsemäntenä hän lepäsi. Siksi Nivala-seuran toiminnanjohtajalla Hanna Järviluomalla on huono omatunto, jos hän kutoo sunnuntaina.
Kaleva kysyi pohjoissuomalaisilta, vieläkö on olemassa asioita, joita ei tehdä pyhänä. "Ruohonleikkuu on tyypillinen. Siihen en rupeaisi kuin suuressa hädässä", Hanna Järviluoma sanoo.
"Pitää leipoa jo lauantai-iltana mitä leipookin, sunnuntaina vain nautitaan", taivalkoskelainen nuori nainen kertoo.
Kielloista hyviksi tavoiksi
Ennen sunnuntain kiellot olivat tarkkoja: kotityöt päättyivät, kun ehtookellot soivat lauantaina kello 18. Kyselystä voi päätellä, että osa kielloista on yhä voimassa. Ne ovat vain muuttuneet lähinnä hyviksi tavoiksi.
Nivalan seudulla pyhän kunnioittaminen on säilynyt monia alueita paremmin körttiläis- ja lestadiolaisperinteen takia. Kirjoittamattomat säännöt eivät silti ole kadonneet kaupungistakaan; eivät edes kirjoitetut.
Oululaisten kerrostalojen pyykkituvissa voi nähdä tekstin, jonka mukaan koneita ei saisi käyttää sunnuntaisin. Vuokra-asuntoja tarjoavan Oulun Sivakan järjestyssäännöt kieltävät mattojen puistelun ja tuulettamisen viikonloppuisin.
Kaupungissa harva valittaa melusta
Kaupungista pyhän rauhoittamisen perinne on kuitenkin katoamassa. "Ennemminkin siitä tulee sanomista, että käytävät eivät sunnuntaina ole puhtaana lumesta kuin siitä että niitä lingotaan", kokenut isännöitsijä ja Pohjois-Suomen SKV:n toimitusjohtaja Veijo Haapala sanoo.
Vielä 1980-luvulla Oulun kerrostaloasukkaat saattoivat toivoa pyhän rauhoittamista. Veijo Haapalan mukaan nykyään ihmiset eivät enää valita sunnuntaina kuuluvista äänistä.
"Nuoret ihmiset ovat sopeutuvaisia", Haapala muistuttaa.
Sopeutuvaiset ihmiset näyttävät tottuvan arkiseen sunnuntaihin. Nivala-seuran Hanna Järviluoman mukaan tämä on sääli.
"Se oli kaunis tapa. Silloin vierailtiin paljon sukulaisissa tai naapureiden luona, seurusteltiin", hän muistelee.
Pyhäaamun unia kunnioitetaan
Järviluoman Sarjankylän koti oli siivottu lauantaina. Lattialle oli vaihdettu sunnuntaimatot. Lepopäivänä sai tehdä vain välttämättömät navettatyöt.
"Maalla työ oli niin rankkaa, että oli pakko viettää lepopäivä", Hanna Järviluoma sanoo.
Muuallakin Pohjois-Suomessa lapsia voitiin kieltää leikkaamasta paperinukkeja tai lyömästä kortteja, vaikka koti ei ollut erityisen kristillinen. Radiojumalanpalveluksen aikana piti olla hiljaa.
Ehkä vahvin edelleen elävä perinne on, että sunnuntaina ei siivota. Sen lisäksi ihmiset haluavat olla pyhänä hiljaa. Syy vain on vaihtunut. Ennen vanhaan ei pidetty meteliä ennen kirkonmenoja. Nykyään ihmiset ovat hiljaa, jotta naapurikin saa nukkua rauhassa.