Kolumni

Vanhat parrat pä­ri­se­vät,­mut­ta kuun­te­lee­ko Putin?

Väistyneen johtajan rooli on aina vaikea, olipa kysymys valtiosta tai firmasta.

Väistyneen johtajan rooli on aina vaikea, olipa kysymys valtiosta tai firmasta. Hänen on ainakin julkisesti vaikea kommentoida saati moittia seuraajansa tekemisiä. Venäjällä kaksi vanhaa partaa, 73-vuotiaat Mihail Gorbatshov ja Boris Jeltsin, ovat nyt karaisseet kurkkunsa.

Vanhat kilpakumppanit ovat huolestuneita seuraajansa, presidentti Vladimir Putinin selkäydinreaktiosta Beslanin veriseen koulukaappaukseen. Heidän esiinmarssinsa on sitäkin merkittävämpi, koska Putinin hallinnon jäsenet ovat perivenäläiseen tapaan vain nyökytelleet isännän puheille.

Gorbatshov ja Jeltsin esittivät varoituksen sanojaan Moskovskie Novosti -viikkolehdessä viime perjantaina. Tässäkin on historian havinaa, sillä perestroikan ja glasnostin aikana samainen lehti oli monesti se torvi, josta hankala totuus puristautui esiin.

Putin teki viime viikolla kaksi merkittävää avausta . Ensinnäkin hän haluaa valita itse alueiden kuvernöörit; tähän asti heidät on valittu vaaleilla. Toiseksi Putin haluaa ottaa duuman vaaleissa käyttöön suhteellisen vaalitavan.

Kuvernööriasiasta on jo kirjoitettu Kalevankin palstoilla tyhjentävästi. Suhteellisen vaalitavan käyttöönoton merkitystä on pohdittu vähemmän. Joka vaalipiiristä valitaan duumaan kaksi edustajaa, yhteensä 450, mutta kahdella eri tavalla. Nykylain mukaan puolet valitaan enemmistövaalilla. Loput 225 jäsentä valitaan suhteellisella vaalitavalla.

Duumaan on tullut enemmistövaalin kautta Kremlille epämieluisia edustajia. Putinin malli tarkoittaisi käytännössä, että häntä tukevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen paikkamäärä duumassa todennäköisesti kasvaisi entisestään. Yksipuoluejärjestelmä olisi jälleen lähellä.

Mitä tekemistä Putinin avauksilla on sitten terrorismin vastaisen taistelun kanssa? Ei mitään. Gorbatshov sanoi sen ääneen: "Terrorismin vastaisen taistelun iskulauseen alla aiotaan jyrkästi rajoittaa demokraattisia vapauksia, viedä kansalaisilta mahdollisuus ilmaista suoraan, vapaissa vaaleissa, mielipiteensä vallanpitäjistä."

Valtansa päivinä Gorbatshov puhui paljon, mutta saattoi sanoa vähän. Nyt on päin vastoin. "Toisin kuin presidentti, katson, että viime viikkojen terroriteot liittyvät suoraan Kaukasian taisteluihin... (Tshetsheniassa) on uudelleen etsittävä poliittisia ratkaisuja, ryhdyttävä neuvottelemaan maltillisten kanssa, erotettava heidät leppymättömistä terroristeista".

Gorbatshov kyseli myös, voiko korruptiota kukistaa ilman normaalisti toimivaa parlamenttia tai vapaita tiedotusvälineitä. "Liikettä tähän suuntaan ei ole. Tapahtuu päinvastaista." Gorbatshovin Putin-kritiikki on painavinta, mitä Venäjällä on kuultu aikoihin arvovaltaiselta taholta.

Jeltsinin sanat olivat lievempiä ja epäsuorempia, kahdestakin syystä. Hän itse valitsi Putinin seuraajaehdokkaakseen joulukuussa 1999. Toiseksi Jeltsin aloitti 1994 Tshetshenian ensimmäisen sodan. Sanavalintoja tärkeämpää onkin se, että hän otti ensimmäistä kertaa eläköitymisensä jälkeen julkisesti kantaa Putinin linjaan.

Jeltsin jaksoi uskoa, että Putin pysyy 1993 hyväksyn perustuslain rajoissa. "Vapauden tukahduttaminen ja demokraattisten oikeuksien rajoittaminen ovat voitto terroristeille. Vain demokraattinen maa voi menestyksellisesti vastustaa terrorismia." Viesti oli verhottu, mutta selvä.

Putinin on määrä antaa kaavailemansa lakiesitykset duumalle vuoden loppuun mennessä. Siihen mennessä selviää, onko vanhojen partojen puheilla häneen mitään vaikutusta.