Opas tulisijojen käyttöön löytyy osoitteesta: www.ymparisto.fi
Käytössä olevia puulämmitteisiä takkoja ja saunankiukaita ei aseteta Suomessa käyttökieltoon, vaikka puun pienpoltolle asetettaisiin tulevaisuudessa päästörajoituksiakin. Ympäristöministeriössä kevään aikana tehtävä selvitys puunpolton pienhiukkasten mahdollisista päästörajoituksista koskisi vain uusia kiinteitä polttoaineita käyttäviä lämmityskattiloita ja tulisijoja. Käytössä olevien tulisijojen omistajia sen sijaan neuvotaan alentamaan päästöjä käyttämällä hyvää puuta ja oikeaa lämmitystapaa.
Suomalaisen saunakansan on vaikea uskoa, että puulämmityksestä olisi terveydellistä haittaa. Puiden pienpoltosta, liikenteestä ja kaukokulkeutumista tulevat pienhiukkaset ja ilmassa hiukkasiksi muuttuvat kaasut aiheuttavat kuitenkin Suomessakin arvion mukaan 1 300 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Puunpoltto ja liikennekin tappavat tästä määrästä useita satoja ihmisiä vuodessa.
Paikalliset päästölähteet ovat matalalla ja siten terveydelle vaarallisempia kuin kaukokulkeutumien pienhiukkaspitoisuudet. Ne tunkeutuvat syvälle keuhkoihin ja sitä kautta jopa verenkiertoon. Pienhiukkasille herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, yleensä vanhemmalla iällä sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat ja lapset.
Suomessa on arvioitu olevan noin 2,2 miljoonaa tulisijaa ja lämmityskattilaa sekä puukiukaita ja puulla lämmitettäviä vesipatoja 1,5 miljoonaa. Oikealla polttotavalla on tärkeä merkitys olemassa olevien tulisijojen päästöjen kannalta. Pienhiukkaspäästöjä ei voida kokonaan poistaa, mutta merkittävästi niitä voidaan vähentää polttamalla kuivaa puuta. Erityisen paljon pienhiukkaspäästöjä aiheuttaa huonoissa polttolaitteissa tapahtuva niin sanottu kitupoltto.
"Kaikki on suhteellista "
Erikoistutkija Ari Karppinen Ilmatieteen laitokselta sanoo, että puunpolton pienhiukkaspäästöjen osuus on vielä toistaiseksi karkea arvio esimerkiksi liikenteestä saatuihin päästötietoihin verrattuna. Tarkoitus onkin jatkossa selvittää, millä alueella Suomessa pienpuun poltto voisi muodostua terveydelliseksi ongelmaksi. Tämänhetkisten tietojen mukaan liikenne aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä eniten suurissa kaupungeissa ja puun poltto maaseudulla.
"Kaikki on suhteellista", sanoo Karppinen kysyttäessä, pitäisikö puilla saunaa tai takkaa lämmittävän olla huolissaan terveydellisistä vaaroista. " Suurempiakin riskitekijöitä on, esimerkiksi tupakanpoltto. Tämä ei ole missään suhteessa siihen riskiin."
Karppinen johti projektia, jossa Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Kansanterveyslaitos tarkensivat pienhiukkasten päästöjä ja päästöjen lähteitä koko Suomen alueella.
Tekniikkaan huomiota
Puun poltto on Kioton sopimusta ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ajatellen edullista, mutta pitää keksiä keinot, jotta siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa.
Yli-insinööri Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä sanoo, että jos keväällä valmistuvan selvityksen jälkeen puun pienpolttolaitteille asetetaan päästövaatimuksia, ne koskevat vain uusia laitteita. Niissä tärkeää on päästöjä vähentävä tekniikka. Ostajien tulisi laitteita hankkiessaan ja uusiessaan vaatia vähän päästöjä aiheuttavia laitteita, joita on jo markkinoilla. Sekään ei päästöjen vähentämisessä yksin auta, vaan pitää käyttää myös hyvälaatuista puuta.
Tulisijojen oikeaan käyttöön opastetaan ympäristöministeriön kotisivuilla erityisellä "savumerkit"- oppaalla. Myös Hengityselinliitto on laatinut puunpoltosta oppaan, jota nuohoojat välittävät pienkiinteistössä asuville.