Raahen ja Ylivieskan kaupungit ovat viime aikoina taistelleet kiivaasti uuden alueellisen pelastuslaitoksen pääpaikasta. Raahe hävisi kisan, ja haluaa nyt irrottautua koko pelastusalueesta. Asiassa ei ole mitään uutta, sillä naapurukset ovat kisailleet varsinkin valtion palvelujen sijoituspaikasta ennenkin.
Raahe on Oulun läänin etelälaidan suurin kaupunki. Kuntaliitos vahvistaa tätä asemaa entisestään. Kuitenkin Ylivieska on viime vuosien ja vuosikymmenten aikana voittanut useimmat keskuspaikka-asemaa koskevat kisat.
"Ympäröivä voimakas maaseutu kokee Ylivieskan enemmän omakseen", ylivieskalainen valtiopäiväneuvos Kalevi Mattila sanoo. Ylivieskan vahvuus on koko alueen voimassa, väkiluvussa ja painoarvossa. Kolmen seutukunnan muodostama Oulun läänin eteläinen alue on väkiluvultaan lähes kolme kertaa suurempi kuin Raahen seutu.
Historiassa monia kilpailutilanteita
Taustalla on myös puhtaasti maantieteellisiä tekijöitä. Ylivieska on paremmin keskellä aluetta.
Kunnallisneuvos Juhani Vähäkangas Raahesta myöntää, että Raahe on jäänyt erityisesti valtionhallinnon sijoituspaikkakilpailuissa hopeatilalle.
"Nykyaika on sellaista, että jokaisella kulmakunnalla katsotaan ensin omaa etua. Kun hätä on iso joka paikassa, apua yritetään hakea myös näistä valtionhallinnon sijoituspäätöksistä", Vähäkangas sanoo.
Ylivieska ja Oulun eteläisen alue eivät ole Raahelle perinteisiä kuntayhteistyön suuntia. Laajassa alueellisessa yhteistyössä Raahen seutu on aina suuntautunut enemmän Ouluun. Vähäkangas myöntää, että Raahelle yhteistyö Oulun suuntaan on erityisen tärkeä.
Kalevi Mattila muistaa historiasta useita tapauksia, joissa yhteistyöhön on pyritty, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.
"Ylimääräisestä maanmittaustoimistosta eli uusjakotoimistosta käytiin aikoinaan kova kilpailu. Raahe halusi sitä voimakkaasti itselleen, mutta Ylivieska ehti edelle. Olin siinä itsekin vahvasti mukana vaikuttamassa Helsingin päässä", muistelee.
Ammattikorkeakoulujen perustamisvaiheessa oli Mattilan mukaan aito pyrkimys Ylivieskan ja Raahen yhteisen oppilaitoksen perustamiseen. Hanke jo hyväksyttiin oppilaitosten johdossa, mutta se kaatui Raahen valtuustossa.
"Sopimusluonnos oli jo valmis. Se olisi merkinnyt isoa askelta parempaan yhteistyöhön", Mattila toteaa.
Raahe suuntautui jälleen Ouluun ja Ylivieska hakeutui yhteistyöhön Kokkolan suunnan kanssa.
Seuraava kiista käytiin Jokilaaksojen hätäkeskuksen pääpaikasta. Senkin Ylivieska voitti, ja hätäkeskuskokeiluun päästiin mukaan. Nyt hätäkeskus on siirtymässä Ouluun.
Kalevi Mattila pitää yhteistyötä tärkeänä siksi, että vahva vastapaino Oululle tarvitaan myös maakunnan sisällä. Raahen alueen ja Oulun eteläisen alueen muodostama yhteistyöalue olisi hänen mielestään riittävän vahva siihen tehtävään.
"Raahe ei ole valitettavasti ole tuntenut mielenkiintoa Oulun eteläisen yhteistyöhön", Mattila toteaa.
Juhani Vähäkankaan mielestä pikkuasioilla ei pidä pilata yhteistyön mahdollisuuksia.
"Ei ole järkeä kisailla köyhyydestä. Koko ajan mennään entistä suurempiin alueellisiin kokonaisuuksiin, eikä hyviä välejä saa rikkoa pienten, elämään kuuluvien kiistojen takia", Vähäkangas sanoo.
Kalevi Mattila korostaa, että Raahen ja Ylivieskan välillä on paljon luontaista yhteyttä. Tavallisten ihmisten ja erityisesti elinkeinoelämän toimissa rajariitoja ei tunneta.
"Hyvä esimerkki on Pohjanmaan Puhelinosuuskunta, jossa on aina toimittu hyvässä yhteistyössä. Toimipaikat on molemmilla paikkakunnilla eikä ongelmia ole", PPO:n hallinnossa mukana ollut Mattila sanoo.
Ylivieskasta on aina käyty myös opiskelemassa Raahen perinteikkäissä oppilaitoksissa. Alueelta kulkee tänäkin päivänä autolasteittain väkeä Rautaruukilla töissä. Monien yritysten toimialoilla Raahe ja Ylivieska kuuluvat luontevasti samaan toiminta-alueeseen.
"Ruohonjuuritasolla yhteistyö on täysin kitkatonta", Kalevi Mattila sanoo.
Mattila muistuttaa myös, ettei Ylivieskan suunnalta on myös tuettu Raahen hankkeita.
"Esimerkiksi Raahen tietokonealan koulutuksen käynnistysvaiheessa annoimme kaiken sen tuen, mitä pystyimme", Mattila muistelee.