Nykyaikaista muunneltavuutta ja toiminnallisuutta korostava Pyhän Andreaan kirkko Oulun Kaakkurissa kätkee sisälleen ripauksen vanhalta ajalta juontuvaa koristeellista kirkkotaidetta.
Rakennuksen pelkistettyä muotokieltä on rikastettu sijoittamalla kirkkosalin lattiaan ja ikkunoihin ornamentteja. Ornamentillisuutta eli koristeellisuutta on nähty viimeisten 80 vuoden aikana rakennetuissa kirkoissa vähän jos ollenkaan.
"Eipä koristeita ole juuri esiintynyt arkkitehtuurissa funkiksen jälkeen", sanoo kirkon suunnitellut arkkitehti Janne Pihlajaniemi.
Pyhän Andreaan kirkon taideteokset esiteltiin maanantaina ensimmäistä kertaa valmiina ja paikoillaan.
Risti betonista
Koristeellisen muotokielen on tuonut kirkkoon kuvataiteilija Lauri Rankka, jonka kädenjälki näkyy lattiaan valetussa ihmisvirtaa kuvaavassa köynnöksessä.
Sama kuvio toistuu ylempänä ikkunoissa. Auringon valo liikuttaa Rankan suunnittelemia ikkunakuviota päivän mittaan pitkin kirkkosalia.
"Tässä on vanhanaikainen köynnöksen tai punoksen idea. Entisajan kirkoissa niitä on sijoitettu yleensä holvirakennelmiin", Rankka kertoo.
Rankka on tehnyt kirkkoon myös Ylistys-reliefin ja seinäristin, joka on betonista. Karjasillan kirkkoherran Juhani Lavangon mukaan seurakunta päätti kirkon rakennusvaiheessa 2003 visusti, että risti tehdään joko raudasta tai puusta.
"Vaan tilasimmekin betonisen. Hyvä tuli", hän naurahtaa.
Betoniristi on tehty maavaluna Hailuodossa. Risti on nostettu pystyyn seinälle hiekanmuruineen ja ruohonkorsineen.
Viittä väriä
Pyhän Andreaan kirkon tekstiileissä on käytetty viittä kirkollista väriä: valkoista, punaista, vihreää, violettia ja mustaa. Runsaiden tekstiilien symboliikka lähtee tie-ajatuksesta.
"Tekstiilit sisältävät ajatuksia Kristuksen tiellä kulkemisesta ja tiellä pysymisen vaikeudesta", kertoo tekstiilitaiteilija Tiina Toivola.
Toivolan suunnittelemissa messukasukoissa, alttarivaatteessa ja kirjaliinassa on pyritty niukkaan kuvalliseen ilmaisuun.
"Värit ovat perusvärejä. Niitä ei ole lähdetty murtamaan", Toivola lisää.