Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen joutui tyytymään presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella kolmanteen sijaan ja reilusti alle puolueensa kannatuslukujen jääneeseen ääniosuuteen. Surkea vaalitulos oli omiaan aloittamaan heti arvailut, pitäisikö suurimman eduskuntapuolueen vaihtaa jo kahdet vaalit perätysten hävinnyt puheenjohtaja uuteen.
Vanhanen osoitti tiistaina, että hän aisti presidentinvaalitappion esiin nostaman tyytymättömyyden poikasen. Hän halusi leikata siltä heti siivet ilmoittamalla, että hän haluaa jatkaa keskustan puheenjohtajana Oulussa ensi kesänä pidettävän puoluekokouksen jälkeen ja sitä kautta myös pääministerinä. Tämä tietysti edellyttää, että keskustalle heltiää suurimman puolueen paikka myös ensi talven eduskuntavaaleissa.
Jos Vanhanen olisi pitkittänyt jatkoilmoitustaan, keskustan puoluekentällä olisi voinut hyvinkin nousta äänekästä nurinaa ja jopa painetta vaihtaa puoluejohtaja. Etenkin suurissa puolueissa puheenjohtajan tehtävä on sidottu vaalimenestykseen. Yksi tappio vielä menee ja kaksikin menettelee, mutta sen jälkeen itseänsä suojeleva puolue vaihtaa johtoa.
Vanhasen varhainen ilmoitus tarjoaa toisaalta myös hänen haastamistaan hautoville mahdollisuuden lähteä puheenjohtajakisaan mukaan hyvissä ajoin. Mahdollisten haastajien ei tarvitse empiä, koska Vanhasen aikeet ovat nyt selvillä. Varapuheenjohtaja Paula Lehtomäki ilmoitti jo tukevansa Vanhasta. Onkin mahdollista, että keskustan kenttä tyytyy tähän ja antaa Vanhaselle vielä jatkokauden. Presidentinvaalitulos oli joka tapauksessa Vanhaselle muistutus.