Kolumni

Van­ha­sen pan­do­ran lip­paas­ta va­pau­tui­si­vat EU-vas­tai­set tuulet

Tehyn joukkoirtisanomiset. Maatalouden 141-tukivääntö. Stora Enson saneeraukset. Porvarihallitus on ajautumassa myrskynsilmään. Nyt mitataan sekä Matti Vanhasen että Jyrki Kataisen poliittinen johtajuus. Kykenevätkö he luotsaamaan hallituksensa selvimmille vesille?

tuomo.yli-huttula@kaleva.fi

Tehyn joukkoirtisanomiset. Maatalouden 141-tukivääntö. Stora Enson saneeraukset. Porvarihallitus on ajautumassa myrskynsilmään. Nyt mitataan sekä Matti Vanhasen että Jyrki Kataisen poliittinen johtajuus. Kykenevätkö he luotsaamaan hallituksensa selvimmille vesille?

Keskustan punamultamiehet kuiskuttelevat kulisseissa jo hallituksen kaatumisesta. Sosialidemokraattien kasvoille on syttynyt ensimmäinen hymynvirnistys sitten viime kevään.

Tehyn työtaistelu kytkeytyy ensisijaisesti kokoomukseen, koska se oli tarmokkaimmin nostattamassa hoitajien palkkatoiveita. Etelän maataloustuki on kohtalonkysymys keskustalle.

Stora Enson massiiviset irtisanomiset panevat lujille koko hallituksen. Mikä on valtion vastuu Stora Enson yhtenä omistajana?

Pörssiyhtiössä liiketoimintapäätökset tekee luonnollisesti yhtiön hallitus. Aiheellinen kysymys on, miksi valtion pitää edelleen omistaa Stora Ensoa vajaa neljännes, kun se ei pysty vaikuttamaan sentin vertaa yhtiön ratkaisuihin. Kansaneläkelaitoksella on lisäksi 10 prosentin omistussiivu yhtiöstä.

Hallitus ei uppoa näihin myrskyihin, vaikka ne pahasti porvarivenettä keikuttavatkin. Vanhanen ja Katainen tekevät kaikkensa, ettei maa ajaudu ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin.

Pääministerin käsissä on aloiteoikeus eduskunnan hajottamiseksi. Jos Vanhanen siihen mahdollisuuteen tarttuisi, hän avaisi "pandoran lippaan".

Kreikkalaisessa mytologiassa maailman ensimmäinen nainen, Pandora avasi kielloista huolimatta lippaan vapauttaen kaikki maailman vitsaukset.

Vanhasen "lippaasta" syöksyisi ilmoille patoutunut EU-vastaisuus.

Maatalouden 141-tuesta on tulossa EU-kriittisille voimille oiva keppihevonen. Esimerkki tästä on esitys, että 141-tuen jatko pitää koplata unionin perussopimuksen hyväksymiseen. Yllättävää on, että koplausta on väläyttänyt myös Esko Aho, joka raivasi ansiokkaasti Suomelle tietä Euroopan unioniin.

Ennenaikaisissa vaaleissa Timo Soini kasvattaisi helposti perussuomalaisten kannatuksen lähelle kymmentä prosenttia. Keskustan sisällä lähtisi jyräämään EU-vastainen liike, jonka henkiseksi johtajaksi kohoaisi hetkessä Paavo Väyrynen.

Matti Vanhasella on paljon pelissä. Pääministerin luulisi tietävän omiensa mielenliikkeet ja suomalaisten kasvavan kriittisyyden EU:ta kohtaan.

Kansalaismielipidettä luotaavissa mittauksissa suomalaiset ovat kriittisempiä unionia kohtaan kuin muut eurooppalaiset. Viime keväänä tehdyn eurobarometrin mukaan suomalaisista 42 prosenttia pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Kaikkien EU-kansalaisten keskuudessa jäsenyyden suosioluku on 57 prosenttia.

Mielenkiintoinen havainto on se, että suomalaiset luottavat unionin toimielimiin keskivertaista EU-kansalaista enemmän. EU-koneisto on suomalaisten mielestä käsittämätön möhkäle. Jopa 67 prosenttia ilmoitti, ettei ole kovinkaan hyvin perillä, miten päätökset unionissa syntyvät.

Suomalaisilla on vahva käsitys, että olemme hyötyneet jäsenyydestä. Jos Suomi jää jatkossa entistä useammin isojen maiden jyrän alle, kansan mielipide muuttuu helposti.

Ulkoministeri Ilkka Kanerva on hehkuttanut "kokonaisvaltaisen miesvartioinnin" tarpeesta, kun Suomi puolustaa etuaan EU:ssa.

Nyt hallitukselta kaivataan EU-politiikkaan konkreettisia ja uusia eväitä sekä uudenlaista strategiaa. EU-taistoissa ei pärjätä kielikuvilla.