Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) tuleva kakkoshallitus saattaa hyvinkin nousta Suomen hallitusten ikätilastossa kärkisijalle. Ensimmäisenä ehtona luonnollisesti on, että hallitus istuu koko vaalikauden. Toisena ehtona on, että hallituksen kaavailut eduskuntavaalien siirtämisestä huhtikuun kolmannelle sunnuntaille toteutuvat.
Vanhasen toisella hallituksella on siten mahdollisuus päästä runsaassa neljässä vuodessa noin 1 490 päivään ja ohittaa selvästi hallitusten ikätilastossa ykköstilan jakavat Paavo Lipposen (sd.) hallitukset. Kummallekin kertyi 1 464 päivää.
Vanhasen hallituksen aika lailla keinotekoisesti mahdollisesti neljän vuoden kuluttua tuleva ennätys saattaa jäädä jopa "lopulliseksi" ennätykseksi. Tietysti periaatteessa mahdollista on, että joskus vaalit siirtyvät vaikkapa syksyyn, jolloin tilanne on jälleen toinen. Toinen mahdollisuus on, että joskus tulevaisuudessa hallituksen synnyttämiseen tarvitaan yli kahden kuukauden neuvottelut.
Vaikka Vanhasen ykköshallitus nimitettiin Anneli Jäätteenmäen lyhytikäisen hallituksen jälkeen kesällä 2003, se nousee silti varsin korkealle hallitustilastossa. Torstaina sille on kertynyt hallituspäiviä 1 396, millä se sijoittuu kunnioitettavalle kuudennelle sijalle hallitusten ikätilastossa.
Tiistaina Vanhasen hallitus saavutti ikätilaston ykköstilaa aiemmin vuosikymmenien ajan pitäneen T. M. Kivimäen hallituksen iän ja siirtyi seitsemänneltä sijalta pykälää korkeammalle. Kivimäen hallitus toimi vuosina 1932--36 yhteensä 1 394 päivän aikana.
Neljän vuoden hallituksia
Suomessa on jo neljännesvuosisadan ajan hallitukset istuneet koko vaalikauden ajan. Poikkeuksena oli Jäätteenmäen lyhytikäinen ministeristö neljä vuotta sitten. Pysyvyys on merkki poliittisesta vakaudesta ja ylipäänsä yhteiskunnan toimivuudesta.
Toisin oli ennen. Suomessa on ennen Vanhasen kakkoshallitusta ollut yhteensä 69 hallitusta. Niistä vain kolmisenkymmentä on istunut yli vuoden. Takavuosikymmeninä ei ollut mitenkään harvinaista, että hallitusneuvotteluja jouduttiin käymään muutaman kuukauden välein, kun hallitukset kaatuivat erilaisiin, pieniin tai suuriin kriiseihin.
Kaikkien aikojen lyhin hallitus on elo--syyskuussa 1944 istunut Antti Hackzellin hallitus. Sille kertyi vallassaolopäiviä vain 45. Sitä seurannut Urho Catrénin hallitus jätti tehtävänsä 58 päivässä. Vuonna 1970 Teuvo Auran "vapaapalokuntahallitus" sai kokoon 63 päivää.
Auran ministeristö oli virkamieshallitus, ja Hackzellin ja Castrenin hallitukset toimivat erityistilanteissa poikkeusaikoina. Näin ollen varsinaisesti lyhytaikaisin poliittinen hallitus on Jäätteenmäen ministeristö 69 päivällään.