Pääministeri Matti Vanhasella on ollut Paavo Lipposen mukaan selvä linja, joka noudattelee myös presidentti Tarja Halosen luomaa suuntaa.
"Minä en näe, että nimityksissäkään olisi tehty minkäänlaista sulle-mulle-politiikkaa. Ne ovat olleet aivan meriittien mukaan, kuten Erkki Liikasen nimitys Suomen pankin johtoon. Eikä ole mitään pakettia olemassa. Ei siitä ainakaan minulle ole kerrottu", Lipponen naurahtaa.
Kahta edellistä hallitusta johtanut Lipponen jättäytyi viime vaalien jälkeen pois ministerin tehtävistä ja siirtyi eduskunnan puhemieheksi. Nyt kun nykyinen hallitus on työskennellyt noin vuoden, puhemies pitää ehdottomasti oikeana ratkaisuna sitä, että ei mennyt mukaan hallitukseen.
"Ratkaisu osoittautui oikeaksi. Se on sekä yksityinen että yleinen johtopäätös. Parempi on, että nuoret voimat ja pääministeri saavat hoitaa asiat omalla tavallaan. Entinen pääministeri olisi aina hieman toisenlaisessa asemassa. Hallitusta ja pääministeriä voi tukea myös ulkopuolelta, ja sitä olen tehnytkin", Lipponen vakuuttaa.
Äksynä pidetty entinen pääministeri ei allekirjoita käsitystä, jonka mukaan sosiaalidemokraatit veisivät keskustaa hallituksessa. Työllisyyden tavoite menee nyt kaikkien muiden tavoitteiden edelle riippumatta siitä, kuka on tai ei ole niskaan päällä. Muut tavoitteet ovat sille alisteisia.
Kuuta ei kannata tavoitella
Lipposen mielestä ainoa ongelma on siinä, kyetäänkö nyt tekemään sisäpoliittisesti merkittäviä päätöksiä, kun ei ole kriisitunnelmaa. Hän ei ole varma, osataanko mahdollinen kriisi nähdä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päässä ja varautua siihen. "Siinä minä yritän rohkaista parhaani mukaan. Mutta hallituksen on tietysti tehtävä itsenäisiä ratkaisuja eikä vain odottaa että hallituksen politiikka hyväksytään joka taholla".
Hänen mielestään ulkopolitiikassa nyt on avoimen keskustelun aika, ja siihen voi myös puhemies osallistua mutta koko ajan siinä hengessä, että haetaan konsensusta. EU-politiikassa Lipponen korostaa, että hallitus ei tavoittelisi kuuta taivaalta, sillä nyt Suomi on tiukemmassa tilanteessa kuin ennen.
Halonen halutaan jatkoon
"Hyvä kysymys", kommentoi Lipponen kysymystä, milloin sosiaalidemokraatit pyytävät presidentti Tarja Halosta asettumaan ehdolle seuraavalle kaudelle. Puolueen puheenjohtaja tekee selväksi, että Halosta tullaan pyytämään ilman muuta ehdokkaaksi vuonna 2006 pidettäviin presidentinvaaleihin.
"Esivaaleista ei ole käyty vielä keskusteluja. Tällä kertaa ei tule kuitenkaan käymään kuten viime kerralla. Uskon, että onnistumme välttämään "koreografiasta" johtuvat vaikeudet. Selvää on, että toivomme presidentin olevan käytettävissä tulevalle kaudelle."
Lipponen sanoo myötäelävänsä presidentin viran yksinäisyyttä ja paineita, kun gallupit suoltavat tuloksia suurimman suosion taittumisesta. Siitä, tarvitaanko SDP:ssä esivaaleja lainkaan, ei ole Lipposen mukaan puolueessa vielä puhuttu. Hän myöntää, että Halosen asema puolueessa on sellainen, että vastaehdokkaita tuskin tarvitaan.
"Meidän täytyy kuitenkin ensin käydä huolellisesti sisäinen keskustelu, miten asia junaillaan", Lipponen toteaa varovaisesti.
Natosta selvyys tällä kaudella
Lipponen pitää suurena edistysaskeleena sitä, että suomalaisessa ulkopolitiikassa on omaksuttu Euroopan unionin puolustusyhteistyö, mikä merkitsee sitä, että Suomi on jo mukana unionin ytimessä. Vaikka Nato-jäsenyyttä ei haettaisikaan, se on todellinen vaihtoehto. Hän sanoo, että niin sanottu Nato-optio omaksutaan laajemminkin. Nyt seurataan Naton kehitystä, ja jossakin vaiheessa liittyminenkin on mahdollista.
"Euroopan unionin puolustusyhteistyön ja Naton välinen raja on aika tavalla veteen piirretty viiva. Kansalaisten suhtautuminen Natoon riippuu siitä, millaista tietoa annetaan ja miten se omaksutaan. Se on virheellinen käsitys Natosta, että meitä käskettäisiin Atlantin takaa menemään paikkoihin, joihin emme halua mennä. Sehän tässä perimmiltään asenteissa kangertaa."
Lipponen sanoo, että koska Suomen osallistuminen EU:n puolustusyhteistyöhön hyväksytään entistä laajemmin, se merkitsee osallistumista vaativimpiinkin tehtäviin.
"Jos Naton päämajaan tulee EU:n suunnitteluyksikkö, me lähdemme siitä, että sinne tulee myöskin suomalaisia. Tällainen konsensus on nyt omaksuttu laajalla pohjalla ymmärtääkseni Vasemmistoliittoa myöten. Siitä kertoo puheenjohtaja Suvi-Anne Siimeksen merkittävä puhe vasemmistoliiton puoluekokouksessa. Tämä kehitys on mielestäni hyvä asia ja johtuu muun muassa siitä, että keskusta on nyt pääministeripuolue".
Lipponen vetoaa hallituksen turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jonka pitäisi valmistua tänä vuonna. Nato-kysymykseen pitäisi tulla selko tämän vaalikauden aikana. Siihen vaikuttaa myös se, että nyt aletaan EU:n tasolla tehdä päätöksiä Nato-yhteistyöstä, kun Nato laajeni hiljattain.
Oikeiston hajonta luo toiveita
Lipponen arvioi itse mahdollisuuksiaan EU:n komission puheenjohtajaksi, että parlamentin enemmistön arvellaan haluavan paikalle mieluummin liberaalia tai konservatiivia kuin sosialistia.
"Kokemuksesta tiedetään, että valinta on sittenkin lopullisesti henkilökysymys. Mistä löytyvät sopivimmat ehdokkaat, ja ketkä heistä ovat sitten käytettävissä. Vaaleja ei ole vielä pidetty, eikä konservatiiviryhmän koossa pysymisestä ole takeita. Parlamenttiin on tulossa äärilaidan kulkijoita, mikä saattaa tuottaa yllätyksiä. Konservatiiviryhmässä on jo nyt paineita", Lipponen luettelee perusteita omalle toiveikkuudelleen.
Hän viittaa kintaalla arvioille, että Suomen hallitus tukisi turhan vaimeasti puhemiehen pyrkimystä, kun esimerkiksi Portugali ajaisi omaa ehdokastaan ponnekkaammin kuin Suomi Lipposta.
"Minä en tiedä mitä Portugali tekee. Suomen pääministeri ja presidentti ovat olleet koko ajan asialla. Kullakin on oma tyylinsä hoitaa asioita, ja meillä omamme."
Jos Lipponen valitaan kuukauden kuluttua komission puheenjohtajaksi, tulee SDP:n puheenjohtajakysymys ajankohtaiseksi. Yksi vaihtoehto on, että varapuheenjohtaja Tarja Filatov ottaisi ohjat kesäkuun 2005 puoluekokoukseen asti. Toinen vaihtoehto olisi, että ylimääräinen puoluekokous valitsisi uuden puheenjohtajan ennen varsinaista puoluekokousta.
Lipponen vakuuttaa, että ei vielä keskustellut asiasta puolueessa kenenkään kanssa. "Onneksi meillä on monta plus ja miinus nelikymppistä, joilta löytyy runsaasti osaamista tähän tehtävään", hän kuittaa puheenjohtajaspekulaation.
Kirja työn alla
Jos Lipposta ei valita, hän sanoo olevansa tyytyväinen puhemiehen tehtävissä ja jatkavansa siinä mielellään. Kesäksi on luvassa matkustelua sekä puhemiehenä että perheen kanssa. Lisäksi hän aikoo keskittyä kirjoittamiseen aikaisempaa enemmän. Mahdollisesti tulossa on kirja pääministerivuosilta ja muiltakin ajoilta.
"Materiaalia on paljon kasassa. Jokaisen pitäisi lukea Kalevi Sorsan muistelmat. Sitten kun saan mahdollisuuden kirjoittaa kirjan, täydennän omalta osaltani tuota kuvaa poliittisesta lähihistoriastamme. Paljastuksia ja uutta tietoa on tulossa yhtä ja toista", Lipponen lupaa.
"Keskusta ei ollut kovin hyvin valmistautunut ottamaan pääministeripuolueen vastuuta hallituksessa. On aivan luonnollista, että ennen kuin saadaan johtajuus uomiinsa, se vaatii asettumista ja tottumista. Sitä odotetaan myös ulkomailla."