Tuore pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitti tiistaina Helsingin Sanomissa, että oppilaitosten pääsykoejärjestelmiä on uudistettava rajusti. Pääministerin mukaan kolmen vuoden viivettä ylioppilaaksi tulon ja jatko-opintoihin siirtymisen välillä on lyhennettävä nopeasti.
Ratkaisu löytyy Vanhasen mukaan uudesta järjestelmästä, jossa opiskelupaikat jaettaisiin päästötodistuksen ja soveltuvuustestien pohjalta.
Lisäksi Vanhanen ehdotti, että varusmiesjohtajien koulutuksen voisi hyvittää opintoviikkoina.
Uudistuksia ripeästi
"On aloja, joissa pääsykoekirjojen ulkoa pänttääminen ei ole paras tapa valita, vaan on muita keinoja, joilla sekä opiskelumotivaatiota että -soveltuvuutta alalle voidaan mitata siten, että opiskelupaikan voi saada heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen", pääministeri kertoi Kalevalle.
Näin odotusajasta voitaisiin Vanhasen mielestä tinkiä.
Nykyinen lukiojärjestelmä on Vanhasen mielestä hyvä.
"Meillä on järjestelmä, jossa yleissivistävää koulutusta arvostetaan, se antaa hyvät valmiudet sekä yliopisto- ja korkeakouluopintoihin että ammattikorkeakouluihin." Vanhanen ei halunnut ottaa kantaa ehdotukseen lukioiden oppilasmäärän supistamisesta.
"Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen on oltava houkutteleva ja kilpailukykyinen vaihtoehto", pääministeri lisää.
Ei tukea yliopistolta
Opetusministeriö on jo selvittänyt opiskelijavalintoihin liittyviä ongelmia oppilaitosten kanssa. Pääministeri odottaa selviä tuloksia niin, että keskiarvoiset opiskeluajat lyhenevät kuluvan vaalikauden aikana.
Opetusministeri Tuula Haatainen kertoo, että hallitusohjelmaan on linjattu pääsykoejärjestelmän ja opintojen aikaisen sujuvuuden parantaminen.
Tasa-arvon kannalta armeijan johtajakoulutuksen hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa on ministerin mielestä kyseenalaista.
"Pääsykoejärjestelmään yhdistettynä asia on ongelmallinen."
Puolustusvoimien johtajakoulutuksen hyväksilukemista on käsitelty jo pitkään, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kertoo.
Aikaisemmin Reserviupseerikoulun käyneet saivat pisteitä joillakin aloilla, mutta ei enää.
"Minä vierastan ajatusta, että armeijan käynnistä saisi lisäpisteitä valinnoissa. Sen sijaan antaisin lisäpisteitä heti ylioppilasvuonna pyrkiville", Lajunen kommentoi.
Vanhasella väärä luku
Oulun yliopiston kehitysjohtaja Paavo Sippola kertoo, että ainoastaan luokanopettajakoulutuksen valinnassa saa pisteitä varusmiespalvelusta. Kajaanin opettajankoulutusyksikössä johtajakoulutusta voi lukea hyväksi jopa 12 opintoviikkoa.
Muissa tiedekunnissa korvaavuudet harkitaan tapauksittain, mutta hyvitystä saa vain 0-3 opintoviikkoa.
"Ongelma johtuu siitä, että lukion opetuksen sisältö sopii varsin huonosti yhteen yliopiston aloituspaikkojen kanssa", rehtori Lajunen miettii.
Lajusen mielestä matematiikkaa ja muita luonnontieteitä ei opeteta lukioissa riittävästi.
"Nythän ylioppilastutkinto on vain kielikoe, kärjistetysti sanottuna."
Pääministerin soveltuvuustestien laajentamisehdotus ei saa rehtorin tukea. "Minusta se on mahdoton ajatus."
Lajusen mukaan soveltuvuustestejä voidaan käyttää joillakin aloilla, joihin ne sopivat.
Kehitysjohtaja Sippola näpäyttää pääministeriä vääristä luvuista. Sippolan mukaan mediaaniaika ylioppilastutkinnon ja korkeakouluun pääsyn välillä on alle kaksi vuotta.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Janne Liimatainen suhtautuu niinikään varauksella Vanhasen ehdotuksiin.
"Armeija antaa erinomaista johtajakoulutusta armeijan toimintaan ja organisaatioon. Ei erinomaisesta paperikoneen hoitajasta tule hyvää sairaanhoitajaa", reservin upseeri Liimatainen tiivistää.
Pääministerin soveltuvuustestiehdotuksessa taas ei Liimataisen mielestä ole mitään uutta. Pääsihteerin mukaan tutkintojen sisältöjä ohjaavat parhaiten työmarkkinat.