Investoinnit tietoon ja innovaatioihin ovat avaintekijä Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Mutta siihen tarvitaan myös resurssien liikkuvuutta, hyvä säädösympäristö ja markkinoiden luomista innovaatioille. Tämä oli pääministeri Matti Vanhasen viesti EU:n huippukokoukselle torstaina.
Vanhanen alusti keskustelun innovaatioista ja osaamisesta huippukokouksen käsitellessä Lissabonin strategian tavoitteiden tarkastelua kokouksen ensimmäisenä päivänä.
Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel oli pyytänyt Vanhasen alustajaksi EU:ssa yleisestikin annettua tunnustusta pohjoismaiden hyvistä saavutuksista Lissabonin tavoitteiden menestyksellisestä toteutuksesta.
"Euroopan pitää nivoa henkisiä ja materiaalisia resursseja yhteen, jotta kuilu kilpailijoihin voidaan kuroa umpeen. Tämä voidaan tehdä luomalla verkostoja, joilla on selkeä fokus. Tässä mielessä ajattelu Euroopan teknologiainstituutin taustalla on oikea", pääministeri Vanhanen sanoi.
Teknologia-instituutista on tarkoitus muodostaa huippuyksikkö, joka muodostuu eri yliopistojen ja korkeakoulujen osista, ja kokoonpanoa voidaan vaihdella tutkimuksen mukaan. Instituutin kehittely on vielä alkuvaiheessa.
Lissabonin strategian avulla oli alunperin tarkoitus muodostaa EU:sta kilpailukykyisin tietoyhteiskunta vuoteen 2010 mennessä. Tavoite on uudistettu vuosi sitten, ja nyt keskitytään taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen.
Huippukokouksen päätösasiakirjaehdotuksessa on esitetty kunnianhimoisia tavoitteita, mutta monet epäilevät numerollisten tavoitteiden mielekkyyttä. Ennen huippukokousta Itävallan, Suomen ja Saksan päämiehet tapasivat Euroopan työmarkkinajärjestöjen edustajat niin sanotussa kolmikantahuippukokouksessa.
Järjestöt esittivät uuden ohjelman sosiaalisesta vuoropuhelusta ohjelman, jonka tarkoitus on edistää kasvua, työpaikkojen luomista ja sosiaalisen mallin uudistamista.
"Poliitikot eivät voi luoda työpaikkoja. Me tarvitsemme yrittäjiä ja ammattiliittoja toimiaan hyvin yhteistyössä työpaikkojen luomiseksi", totesi liittokansleri Schüssel.
EU tarvitsee komission puheenjohtajan José Manuel Barroson mukaan kipeästi talousuudistuksia, jotka ilman muuta aiheuttavat protesteja. Tästä ovat puheenjohtaja Barroson mukaan hyvänä esimerkkinä Ranskan mellakat.