Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on valmis muuttamaan rauhanturvalakia, jotta Suomi pysyisi kumppanien kelkassa, kun EU päättää lähettää suunnitteilla olevia nopean toiminnan joukkoja kriisinhallintaoperaatioihin.
"Ei ole itsestäänselvää, onko nykyinen rauhanturvalakimme tähän tarkoitukseen sopiva", pääministeri lausui.
Kalevan järjestämässä turvallisuusseminaarissa tiistaina Oulussa puhunut Vanhanen väläytti myös mandaatin hakemista erityislailla, mutta epäilee sen olevan liian hidas tie taistelujoukkojen lähettämiseksi.
Tällä hetkellä Suomi ei pysty osallistumaan kriisinhallintaoperaatioon, ellei operaatio ole saanut YK:n ja Etyjin mandaattia.
Pääministeri Vanhanen pelkää tilanteita, joissa YK:n turvaneuvosto ei pääsisi yksimielisyyteen ajoissa. Sen päätökset ovat nimittäin jokaisen yksittäisen turvaneuvoston pysyvän jäsenen suostumuksen takana.
"On ainakin kuviteltavissa, että välttämätön ja moraalisesti oikea operaatio ei saa YK:n valtuutusta," Vanhanen pelkää.
"Siksi esille nousee kysymys, miten lainsäädäntömme on linjassa EU:n toiminnan kanssa, jos EU:ssa halutaan toimia tällaisissakin tilanteissa", pääministeri muotoili.
Vanhasen mielestä EU-mandaatin Suomi ei sallisi operaatioita, joka rikkoisi YK:n periaatteita. "EU-mandaatti ei syrjäyttäisi YK:n periaatteita eikä ensisijaisuutta, mutta jättäisi Suomelle mahdollisuuden toimia, jos YK ei kykene välttämättömiin päätöksiin."
Päätöksentekorakenteisiin ei Vanhasen mukaan liity suuria muutospaineita. "Tarkoituksena on jatkossakin pitää kiinni järjestelmästä, jossa tasavallan presidentti tekee operaatioista päätöksen ja niille haetaan eduskunnan myötävaikutus."
Pääministeri sivuutti kysymyksen presidentti Tarja Halosen ja valtioneuvoston näkemyseroista rauhanturvalain muokkaamisessa. Tunnetusti presidentti ei ole innostunut sotilastoiminnasta EU:n itse antamalla oikeutuksella.
Vanhanen haluaisi uuteen lakiin myös kirjauksen nykyistä vahvemmasta voimankäytöstä, koska rauhanturvaoperaatioiden luonne on hänen mielestään vuosien varrella muuttunut olennaisesti.
Vanhanen hylkää doktriinit
Matti Vanhasen mielestä doktriinit eivät selitä enää maailmaamme, eikä politiikkamme määritteleminen lyhyin iskusanoin ole siksi enää mielekästä.
"Konseptit ja kommunikeat olivat asian ytimessä. Nykypäivänä politiikkamme määrittyy ensisijassa tekojemme kautta", totesi Vanhanen tiistai-iltana Oulussa Kalevan järjestämässä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa.
Pääministeri Vanhasen mielestä maailma on nyt entistä monimuotoisempi. Hän otaksuu, että Suomessa virinneen turvallisuuspoliittisen keskustelun taustalla on nähtävissä myös kaipuuta yksinkertaisten totuuksien politiikkaan.
Vanhanen viskasi myös puo-
lueettomuus-käsitteen lopullisesti roskakoriin. Puolueettomuus oli paras ratkaisu aikoinaan, mutta samalla pääministerin mielestä myös rajoitti Suomen liikkumatilaa, ilmaisuvapautta ja tärkeitä ratkaisuja.
Pääministeri ei määrittele politiikkaamme myöskään sotilaallisella liittoutumattomuudella.
"Se ei ollenkaan kuvaa Suomen ulkopoliittista linjaa, vaan se kuvaa yksin ja ainoastaan puolustusratkaisuamme."
Suomi ei ole marginaalissa
Vaikka Suomen puolustusratkaisu rakentuu sotilaalliselle liittoutumattomuudelle, olemme Vanhasen mielestä ulkopolitiikassamme kaikkea muuta kuin liittoutumattomia.
Pääministeri sitoi Suomen puheessaan tiukasti Euroopan unioniin ja samalla myös osaksi transatlanttista yhteisöä.
"Suomen asema unionin jäsenenä on jakamaton. Emme ole missään marginaalissa tai lisälauseessa."
Syyskuussa eduskunnalle annettu hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on Vanhasen mielestä uuden aikakauden selonteko.
"Se lähtee siitä tosiasiasta, että koko maailman kehityksellä on entistä suurempi merkitys myös suomalaisten turvallisuudelle."
Kansainvälinen yhteistyö terrorismin vastustamiseksi ja uusi yhteistyö sotilaallisen kriisinhallinnan alueella hallitsevat lähivuosina toimintaamme, minkä rinnalla Nato-keskustelu on Vanhasen mielestä kovin akateemista.
Terrorismi uhkaa meitäkin
Pääministeri Vanhasen mielestä terrorismi on selvä ja konkreettinen uhka Suomelle. Hän muistutti tapauksesta parin viikon takaa, kun saimme varoituksen uhasta, jolla oli yhtymäkohta Suomeen.
"On vain sattumaa, että suomalaisia ei ole kuollut terroristien tämän vuosikymmenen suuriskuissa New Yorkissa, Balilla tai Madridissa. "
Vanhanen palasi vielä keskusteluun tshetsheeni-sivujen julkaisemisesta. Hän opasti, ettei Suomessakaan pidä suosia sellaista toimintaa, jossa sananvapauden kaavussa kannustetaan terroritoimiin.
"Ei kannata myöskään olla sinisilmäinen sen suhteen, että ehkä tahattomasti antaisimme terroristitoiminnalle välineen organisaation sisäiseen ja rikolliseen viestintään."
Viestintäteknologia saattaa Vanhasen mielestä tuoda kaukanakin olevan hetkessä toiminnan ytimeen viestien välittäjänä, ja se merkitsee osallisuutta.
Selvennyksistä
ei ollut kiistaa
Pääministeri halusi puuttua myös keskustellun turvatakuuartiklasta. Sen ympäriltä on hänen mielestään lausuttu kritiikkiä, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa.
"Missään käsittelyvaiheessa ollut epäilyjä tavoitteittemme suhteen, vaan pidimme turvatakuuartiklan tarkoitusta itsestäänselvänä. "
Suomen ajamista selvennyksistä ei pääministerin mielestä ollut EU-kumppanien kanssa kiistanalaista eikä se heikentänyt yleistä neuvotteluasemaa.