Yhdysvaltojen merkittävä ja rakentava rooli Euroopassa säilyy, vaikka EU:n turvallisuuspoliittinen rooli kasvaakin, arvioi pääministeri Matti Vanhanen (kesk.). Vanhanen sanoi tiistaina Maanpuolustustiedotuksen seminaarissa, ettei usko kehityksen aiheuttavan ristiriitaa unionin ja Yhdysvaltojen välille.
Vanhasen mukaan on Euroopan omien etujen mukaista varmistaa, että Yhdysvallat on edelleen poliittisesti kiinnostunut Euroopasta ja että suhde säilyy mahdollisimman vahvana. Talouden kehitys ohjaa muuten Yhdysvaltojen kiinnostusta kohti Tyynenmeren ja Aasian alueita.
Pääministeri sanoi olevansa entisen pääministerin Esko Ahon (kesk.) kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että "fundamentalistista amerikkalaisvastaisuutta" pitää välttää. Suomessa hän ei ollut havainnut merkkejä tällaisesta mielialasta.
Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä Vanhanen toisti, ettei sotilaallinen liittoutuminen ole Suomen kannalta ajankohtaista. Samalla on selvää, että Nato-jäsenyyttä ei saa sulkea pois ja että puolustusvoimien Nato-yhteensopivuudesta on pidettävä huolta.
"Pidän selvyytenä, että Suomi olisi Natoon tervetullut mikäli päättäisimme jäsenyyttä hakea. Kysymys Nato-jäsenyydestä ei ole minulle mikään ideologinen vaan käytännön kysymys", Vanhanen totesi.
Jäsenyydestä ei Vanhasen mukaan voi tehdä päätöstä ilman kansalaisten laajaa tukea. Hän sanoi itse pitäneensä kansanäänestystä tarpeellisena jos jäsenyyttä haettaisiin ja uskoi, että kansa silloin hyväksyisi sen mitä poliittinen johto esittää.
"Kansanäänestyshän järjestettäisiin vain, jos poliittinen johto itse esittäisi ja ajaisi liittoutumista ja kokisi sen kansakunnan edun mukaiseksi. Itse uskon, että Suomen kansa kokisi liittoutumisen tarpeen tuolloin samalla tavalla kuin poliittinen johto", Vanhanen sanoi.
Kansan tuki osoittaisi silloin kumppaneille, että Suomen kansa on valmis osallistumaan myös jäsenyyden velvoitteisiin eri puolilla Naton toimintakenttää.
"Todennäköisyys sille, että Suomi tarvitsisi liittokunnan apua on paljon pienempi kuin se, että meidän odotettaisiin osallistuvan operaatioihin muualla."
Rauhanturvalailla
ei vielä kiirettä
Suomi valmistelee osallistumista EU:n nopean toiminnan joukkoihin, jotka voitaisiin lähettää operaatioihin vain viiden päivän varoitusajalla. Samalla Suomi joutuu arvioimaan uudelleen rauhanturvalakinsa ajanmukaisuutta. Vanhanen väisti kysymyksen pitäisikö lakia muuttaa siltä osin, että YK:n tai Etyj:n mandaattia ei vaadittaisi rauhanturvaoperaatioihin.
"Mandaattikysymys saattaa nousta keskusteluun, jos haluaisimme luoda toimintavalmiuden tilanteeseen, jossa YK ei jostain syystä kykenisi päätöksentekoon", Vanhanen sanoi.
Itse asiaan hän ei ottanut kantaa, vaan totesi ettei asiasta vielä tässä vaiheessa tarvitse tehdä ratkaisuja, koska nopean toiminnan joukkojen kehittely ja vaikutusten selvittäminen on vielä kesken. Hallituksen jäsenistä ainakin ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) on suhtautunut kriittisesti ajatukseen YK-mandaatista luopumisesta.
Vanhasen mukaan ulkopolitiikan johdon yhteistoiminta toimii kuitenkin mallikkaasti. Keskeisistä linjaratkaisuista haetaan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan yhteisymmärrys.
"Olen itse vakuuttunut siitä, että tämä on kaikkein kestävin toimintamalli myös turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissamme", Vanhanen kiitteli.
Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen hän arvioi myös varsin hyväksi, varsinkin nyt kun Baltian maat ovat sekä EU:n että Naton jäseniä.
"Tätä onnellista asiantilaa kovin moni tuskin piti mahdollisena kylmän sodan päättyessä", Vanhanen sanoi.