Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) vahvistaa, että hallitus voi olla omalla veroratkaisullaan auttaa seuraavan tuloratkaisun syntymistä.
Vanhanen ei ota kantaa siihen, millainen tuloratkaisu, keskitetty vai liittokohtainen, olisi hallituksen kannalta toivottavin. Hän painottaa tulosopimuksen sisältöä, jossa kaikkein tärkeintä on työllisyyden paraneminen. Se tarkoittanee melko pientä korotusprosenttia.
"Palkkaratkaisujen ahdas raami ei suinkaan merkitse sitä, että ostovoima ei voisi kasvaa. Päinvastoin ostovoima voi jatkossakin kehittyä vakaasti, kunhan hintakehitys pidetään kurissa ja veronalennuksia jatketaan", painotti pääministeri Vanhanen lauantaina ajankohtaiskatsauksessaan SAK:n valtuuston kevätkokouksessa Nurmijärven Kiljavalla.
Vanhasen mukaan viisaalla politiikalla voidaan rakentaa ostovoimaa tukeva palkkaratkaisu, joka samalla mahdollistaa työllisyyden paranemisen. "Tavoitteenahan on, että palkkasumma saadaan nousemaan myös paremman työllisyyden kautta, ei yksin nimelliskorotuksin."
Mahdollisen vero- ja tuloratkaisuun niputtamisen yksityiskohdista Vanhanen ei halua tässä vaiheessa puhua mitään.
"Sellaista ei voi ennakoida eikä ole tarpeenkaan. Tärkeintä on, että järjestöt tietävät, että tuloratkaisu ja veropäätös voisivat tuottaa mahdollisimman hyvän lopputuloksen, mikä näkyisi työllisyyden parantumisena."
Vanhanen myöntää, että Suomessa on hyviä kokemuksia keskitetyistä sopimusratkaisuista, jolloin maltti on ollut valttia ja siitä on seurannut hyvä ostovoiman kehitys.
"Toisaalta on vaikea kieltää sitä, että palkankorotusten määrittäminen maan keskimääräisen tuottavuuden perusteella sopii huonosti työllisyyden lisäämiseen globalisaation olosuhteissa, jolloin tuottavuus ja tuotannontekijöiden hinnat määräytyvät yhä selvemmin yhä suuremmilla maailmanmarkkinoilla."
Vanhanen kertoo, että hallitus ei ole vielä päättänyt matalapalkkatyön verotuesta, joista yksi malli on ekonomistien Pasi Holmin ja Vesa Vihriälän esitys.
"Hallituksella ei vielä valmista ratkaisua matalan tuottavuuden aloille. Malleja ja vaihtoehtoja on kuitenkin useita. Hallitus tekee asiassa ratkaisun kesäkuun alkuun mennessä."
Vanhanen lähetti SAK:n valtuuston edestä terveisiä myös Teollisuuden ja työnantajain etujärjestölle TT:lle. "Hallitusohjelman mukainen matalapalkkatyön verotuki tyrmättiin eräiltä tahoilta sangen voimakkaasti. Siihen voin vastata, että työllisyyttä edistävät rakenteelliset uudistukset kohtaavat yleensä vastarintaa. Työllisyyden vuoksi on aika asettaa kansakunnan etu ryhmäetujen edelle."
Työeläkeyhtiöiltä
ehkä liikennerahoitusta
Vanhanen ei tyrmää mahdollisuutta, että työeläkeyhtiöt osallistuisivat Suomen tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden rahoittamiseen niin sanotun elinkaarimallin puitteissa.
Elinkaarimallissa yksityinen rakennusyhtiö tai eläkeyhtiö vastaa esimerkiksi tien rakentamisesta ja usein kunnossapidostakin jopa 20 vuoden ajan. Valtio maksaa samanaikaisesti tietä ikään kuin osamaksulla rahoittajalle. Mallin ansiosta valtion ei tarvitse varata heti alkuunsa budjettiin suuria summia jonkin väylän rakentamiseen.
"Valtio on saanut hyvin rahoittajia elinkaarimallille teiden rakentamisessa. Myös työeläkeyhtiöiden varoille voi olla käyttöä Suomen väylähankkeissa. Ne ovat turvallisia kohteita myös työeläkeyhtiöille, kun valtio on toisena sopijapuolena", arvioi Vanhanen erillisessä lehdistötapaamisessa.
Hän muistutti, että valtio on juuri sopinut Muurla-Lohjanharju -moottoritien rakennuttamisesta elinkaarirahoitusmallilla. Helsingin ja Turun välisen moottoritiepätkän rakentamisen budjettivaikutus nousee noin 700 miljoonaan euroon. Summasta toinen puoli menee varsinaiseen tien rakentamiseen ja toinen puoli uppoaa rahoituskuluihin.
Sekä SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd) että varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) ovat esittäneet, että työeläkeyhtiöt ja -yhteisöt voisivat osallistua Suomen tieverkon rakentamiseen ja parantamiseen. Työeläkeyhtiöiden rahoitusta pidetään tärkeänä siksi, että ne tukisivat sijoituksillaan työllisyyttä Suomessa eikä valtion takaisinmaksua tarvitsisi pelätä.
Työeläkerahastoissa on tällä hetkellä varoja yhteensä lähes 83 miljardia euroa.