Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus teki ennätysvauhdilla yritysverouudistuksesta valmista. Linjauksille saatiin jo torstaiaamuna myös eduskuntaryhmien tuki. Yritysten veroprosentti laskee 29 prosentista 26 prosenttiin. Pääomaveron tiputus jäi 1 prosenttiyksikköön. Aiemmin molemmat verot ovat olleet samoja.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) perusteli verokantojen erityttämistä sillä, että näin kotitalouksien asuntolainojen vähennyksiin tuli vain pieni heikennys. Korkovähennys on kytketty pääomaverokantaan.
Hallituksen laskelmien mukaan yritysten verotus kevenee yhteensä noin 300-350 miljoonalla eurolla. Uudistus tulee voiman vuonna 2005.
Pääministerin mukaan uudistuksella hallitus vastaa kansainväliseen verokilpailuun ja luo yrityksille entistä parempia kasvumahdollisuuksia. Sen toivotaan lisäävän myös työpaikkoja.
Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto TT ja monet muut tahot arvostelivat uudistusta ankarasti. Ne odottivat molempien verokantojen tiputtamista 25 prosenttiin. Pahana pettymyksenä pidettiin myös sitä, ettei hallitus tehnyt minkäänlaisia korjauksia korkeimpien ansiotulojen verotukseen. Myös monimutkaisuutta pidettiin ongelmana.
Vanhanen ei tarkentanut, miksi marginaaliveroon ei nyt puututtu, mutta siihen voidaan palata hallituksen puolivälitarkastelussa.
"Aika näyttää, mitä tuloverotuksen puolella tehdään. Siihen on nyt ennenaikaista vastata", hän sanoi.
Vanhanen ei myöskään ymmärtänyt ratkaisua kohtaan esitettyä arvostelua.
"Keskustelukulttuurissa on totuttu siihen, että omia tavoitteita ajetaan erittäin kovilla adjektiiveilla. Me teimme merkittävän kevennyksen yritysverotukseen", ministeri sanoi.
Hänen mukaansa hallitusta näpertelystä syyttäneiden pitäisi muistaa, että "mummon markoissa" yhteisö- ja pääomaveron alennus pienentää yritysten veroja melkein 3,6 miljardilla eurolla.
"Ei ole pelkkää näpertelyä", Vanhanen kuittasi.
Kuntien menetykset tullaan korvaamaan
Hallitus lupaa korvata yritysveron pienentämistä kunnille aiheutuvat menot täysimääräisesti. Koska vireillä on myös valtionosuusjärjestelmän uudistus, hallitus on toivonut, että lupaus veromenojen korvauksesta riittäisi.
"Voi olla, että erillinen ratkaisu tehdään, vaikka se onkin vähän hassua", pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Olli Rehn kertoi jo aiemmin torstaina.
Hänen mukaansa erillispäätös voisi olla yksi keino estää turha keskustelu.
Kalliomäki sanoi, että valtionosuuksia koskeva uudistus tulee kevään aikana ja silloin "tulee tietoon, miten menetys kompensoidaan kunnille".
Yritysten siirtoa perillisille helpotetaan
Uudistuksessa helpotetaan myös sukupolvenvaihdoksia. Jatkossa siirtyvästä omaisuudesta peritään perintö- tai lahjavero niin, että verotettavan omaisuuden arvoksi tulee 40 prosenttia sen verotusarvosta. Nyt verot on joutunut maksamaan täydestä arvosta.
Uudistuksen lasketaan pienentävän verotusta yhteensä 25 miljoonalla eurolla.
Varallisuusveroa puolestaan kiristetään hieman, mutta samalla verotettavan tulon alaraja nousee 185 000 eurosta 250 000 euroon. Myös yksityishenkilöiden myyntivoittojen verotus kiristyy hieman hankintahintaolettaman muutoksen vuoksi.
Jos esimerkiksi hankitun osakkeen arvo ei ole tiedossa, jatkossa sen hankintahinnan oletetaan olevan 40 prosenttia myyntihetken hinnan arvosta. Vielä nyt hankintahintaolettama on 50 prosenttia.
Vapautuksia osaan osinkotuotoista
Uudistuksessa myös pörssiyhtiön osingon saaja joutuu jatkossa maksamaan osingosta pääomaveron, kun yrityksen maksamaa veroa ei enää lasketa saajan hyväksi.
Muiden yhtiöiden omistajille tulee helpotuksia. Verovapaa osuus on 9 prosentin tuottoa vastaava osuus yhtiön nettovarallisuudesta. Nyt vastaava osuuden lasketaan olevan 9,6 prosenttia.
Lisäksi verovapaille osinkotuloille tulee 90 000 euron katto. Ylimenevästä osuudesta maksetaan vero.
Pääomaveron eriyttämisen on pelätty johtavan siihen, että veroa nostetaan aikaisempaa helpommin. Vanhanen kiisti tällaiset näkemykset.
Hänen mukaansa tärkein syy verokantojen pitämiseen yhdessä olisi ollut henkilöyhtiöiden ja elinkeinoharjoittajien verotus. Heitä on verotettu pääomatulon perusteella. Heitä on noin 100 000.
Heidän verotusta on tarkoitus keventää erillisratkaisulla. Näin varmistetaan, että mitään yritysmuotoa ei aseteta toisen edelle.