Suomen hyvät sijoitukset kilpailukykytilastoissa eivät ole muuttuneet käytännön hyödyksi, sanoi pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) valtioneuvoston globalisaatioseminaarissa Espoossa perjantaina.
Vaikka tilastot näyttävät hyvältä, Suomi ei ole päässyt kunnolla kiinni maailmantalouden kasvuun eikä houkutellut merkittävissä määrin kansallisia ja ulkomaisia sijoituksia, Vanhanen huomautti.
- On myös syytä kysyä, miksi "maailman kilpailukykyisimmässä maassa" on tällä vuosikymmenellä avoin työttömyys jämähtänyt 9 prosenttiin ja laaja työttömyys liki 15 prosenttiin. Ei ole syytä itsetyytyväisyyteen, Vanhanen sanoi.
Hän muistutti myös, ettei tilastoykkösen asema takaa tulevaa menestystä.
- Esimerkiksi Japani oli vuonna 1993 eri tilastoissa maailman ykkösmaa.
Vanhanen arvioi, ettei nyky-Suomi ole sellainen vielä ketterä ja muutoskykyinen osaamistalous, joka varmuudella lukeutuu globalisaation voittajiin.
Työttömyys on liian korkea, ikääntyminen liian nopeaa ja palvelusektori liian kapea. Suomalaiset yritykset ovat selviytyneet globalisaatiossa hyvin, mutta siitä ei ole varmuutta, pärjäävätkö myös suomalaiset työntekijät, hyvinvointiyhteiskunta ja siitä riippuvaiset kansalaiset.
- Ei ainakaan, ellemme pysty huolehtimaan siitä, että Suomi on jatkossa kilpailukykyinen yhteiskunta ja sijaintipaikka yrityksille, Vanhanen varoitteli.
Sijoitukset
karkaavat
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila totesi, että Suomesta on lähtenyt jo pitkään noin kaksi kertaa enemmän investointeja ulos, kuin mitä on tullut sisään. Tämä suhde on alle EU:n keskiarvon.
Tutkittaessa tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten päätöksiin investoida Suomeen tai olla investoimatta, oli jakauma selvä. Suomella oli valtteinaan mm. vakaat olot, rehellinen kulttuuri ja toimivat rakenteet. Kielteisesti vaikutti ennen kaikkea tiukka verotus.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jukka Pekkarinen puolestaan huomautti, että hintakilpailukyvyn kannalta katsoen suomalaisen työ on kilpailukykyistä. Suhteessa työn tuottavuuteen teollisuuden työvoimakustannukset ovat selvästi EU:n keskiarvoa tai Yhdysvaltojen tasoa alhaisemmat. Pekkarinen myönsi, että vertailukelpoisen tiedon saaminen kaukaisemmista maista on vielä vaikeaa.
EU sahaa
omaa oksaansa
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää listasi viisi vaatimusta, joiden pitäisi täyttyä, jotta teknologiateollisuus voisi vastakin menestyä Suomessa. Hän vaati tuntuvaa lisäystä julkiseen tutkimus- ja teknologiarahoitukseen, koulutusjärjestelmän parantamista sekä verojärjestelmän tekemistä kilpailukykyiseksi. Korkea ansiotuloverotus on alalle huomattava ongelma. Lisäksi työmarkkinaratkaisuissa täytyy huomioida globaali kehitys, eikä yrityksille tule lisätä uusia rasitteita.
Erityisen varoituksen Mäenpää suuntasi EU:lle, joka omilla toimillaan heikentää alueen kilpailukykyä ristiriidassa asettamiensa tavoitteiden kanssa.
- Varmaa on, että ylimitoitettu sääntelypolitiikka tekee yritykset varovaisiksi investoimaan EU:n alueelle, Mäenpää varoitti.
Seminaari Suomi maailmantaloudessa on osa valtioneuvoston kanslian hanketta tutkia globalisaation haasteita Suomelle. Mukana työssä ovat myös työmarkkinajärjestöt.
Sen yhteydessä Etla selvittää, miten maailmantalouden murros vaikuttaa Suomen eri toimialojen kilpailukykyyn. Palkansaajien tutkimuslaitos tutkii globalisaation vaikutusta palkanmuodostukseen ja työmarkkinoihin. Työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.