Helsinki Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mielestä kestävän kehityksen periaatetta on vietävä Suomessa läpi niin, että ihmiset kokevat ohjeet ja määräykset hyväksyttävinä.
- Jos liito-oravan jälkien takia yhden pitäjän alueella saman vuoden aikana pannaan jäihin kaksi kanavahanketta ja yksi suuri maantie, niin ihmisten on vaikea pitää määräyksiä legitiimeinä (oikeutettuina), Vanhanen sanoi avatessaan kestävän kehityksen seminaarin keskiviikkona Helsingissä.
Suomalaiset haluavat Vanhasen mukaan luonnonläheisyyttä ja arkista vihreyttä, joka mieluummin sallii kuin kieltää. Hän myös sanoi, että luonnon kunnioittamisen on oltava elämänasenne - sitä ei juurruteta pelkin määräyksin.
Vanhanen johtaa laajapohjaista kestävän kehityksen toimikuntaa. Sen asettama työryhmä valmistelee parhaillaan kansallista kestävän kehityksen toimintaohjelmaa. Työryhmää vetää alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r.) listasi seminaarissa tulevaisuuden toimia, jotka edistävät kestävää tuotantoa ja kulutusta Suomessa. Talouden kasvu ei saa tapahtua luonnonvarojen kustannuksella. Tämä muun muassa edellyttää, että uusiutuvien energialähteiden osuutta on lisättävä edelleen.
Lisäksi ekologinen verouudistus on Enestamin mukaan pidettävä poliittisella agendalla ja veropolitiikassa pitää etsiä ratkaisuja, joissa yhdistyvät luonnonvarojen säästäminen, työllistyminen ja kilpailukyky. Markkinoilla toimivat ohjauskeinot pitäisi hänen mukaansa valjastaa erityisesti tukemaan ilmastopolitiikkaa.
Energiapolitiikkaan
huomiota
Suomi on onnistunut yhdistämään toistuvasti kilpailukyvyn ja ympäristön edut, kiitteli seminaariin osallistunut varajohtaja Marc Levy yhdysvaltalaisesta Columbian yliopistosta.
Suomi on yltänyt kolmeen otteeseen kärkeen vertailututkimuksessa, joka mittaa maailman maiden vahvuuksia ja heikkouksia ekologisen ja taloudellisen kestävyyden mittareilla. Columbian ja Yalen yliopistojen tuottama vertailu julkaistiin viimeksi vuoden alussa.
Levy muistutti, että Suomella on silti alueita, joilla löytyy parannettavaa. Kohennettavaa löytyy energiapolitiikan alueelta, esimerkiksi Suomen hiilidioksidipäästöjä olisi leikattava ja energian käyttöä tehostettava.
Vertailussa on mukana yhteensä 146 maata, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen 21 mittarin avulla. Suomi ylitti viimeisimmässä vertailussa 16 mittarin osalta maailman keskitason ja jäi viiden mittarin osalta alle keskitason.