Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen irrotti itsestään kylmän sodan ajan kahleet ja kehotti Suomea panostamaan kansainväliseen yhteistyöhön. Se vahvistaa hänen mukaansa Suomen asemaa.
Nato-jäsenyyskin on vain käytännön kysymys, mitään poliittista latausta ei asiassa pitäisi Vanhasen mukaan enää olla. Pääministeri linjasi turvallisuuspolitiikkaa keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa eduskunnassa keskiviikkona.
"Voidaan sanoa, että Suomi pääsee tänä päivänä kaikkeen siihen Naton toimintaan, mihin sillä on tarvetta osallistua. Siinä mielessä Nato-jäsenyys on oikeastaan tämän päivän oloissa käytännön kysymys kuin mitään muuta", Vanhanen sanoi.
Ei ajankohtaista
Hän muistutti, että suomalaiset ovat olleet mukana monissa Naton kriisinhallintaoperaatioissa ja suomalaiset upseerit ovat olleet niitä johtamassa. Näin ollen hyppäys jäseneksi asti ei olisi suuren suuri mutta ei myöskään tällä hetkellä ajankohtainen.
"Tekeillä olevalla turvallisuuspoliittisella selonteolla ei haeta Nato-jäsenyyttä. Jäsenyyttä pitää kuitenkin tarkastella avoimin mielin jatkossakin. Emme ole sulkemassa ovea", Vanhanen korosti.
Hänen mukaansa Nato-jäsenyydestä puhuttaessa mielikuva sotilasliitosta pitää päivittää nykypäivään.
"Tämän päivän Nato on ensisijaisesti kriisinhallintaorganisaatio ja poliittinen yhteistyöjärjestö, jonka puitteissa tapahtuvaan toimintaan Suomi on monin tavoin osallistunut", Vanhanen muistutti.
Natossa ristivetoa
Pääministeri kertoi halunneensa linjapuheellaan vähentää Nato-mystiikkaa. Kysymyksessä ei ole mörkö eikä paratiisi, vaan järjestö, jonka jäsenyydestä olisi Suomelle sekä haittaa että hyötyä.
Hyödyiksi Vanhanen laski paranevat suhteet Yhdysvaltoihin ja osallistumisen Naton päätöksentekoon. Toisaalta jäsenyys voisi tuoda Suomelle paineita osallistua operaatioihin, joita emme omasta kulmasta katsottuna pitäisi toivottuina.
Hän muistutti siitä, että meneillään oleva Afganistanin operaatio repii liittokunnan jäsenten välejä. Osa Nato-maista ei halua turvata rauhaa vaarallisessa eteläisessä Afganistanissa. Tämä konkreettinen esimerkki pitää Vanhasen mukaan pitää mielessä, jos jäsenyyttä joskus pohditaan.
"Jos suomi olisi jäsenmaa, olisiko Suomi nykyisenkaltaisessa operaatiossa vai kovemmissa taistelutehtävissä. Tätä kansalaiset kysyvät pohtiessaan nato-jäsenyyttä ja kysymys on relevantti", Vanhanen arvioi."
Terveisiä linnaan
Vanhanen puolusti Suomen läsnäoloa kriisinhallintatehtävissä, olipa kyseessä sitten EU:n, YK:n tai Naton johtamat operaatiot.
Pääministeri lähetti viestin myös presidentti Tarja Haloselle, joka on varoitellut oman puolustuksemme resurssien kärsivän, jos Suomi ryntäilee maailman tulipaloihin. Vanhanen muistutti, että vain kaksi prosenttia puolustuksen voimavaroista käytetään kansainväliseen yhteistyöhön.
"Oman maamme puolustuskykyä edistetään kansainvälisellä yhteistyöllä, ja erityisesti kriisinhallinnalla. Ei ole mitään perusteita asettaa näitä vastakkain: kansainvälinen yhteistyö ei syö puolustuksen kuormasta vaan päin vastoin vahvistaa sitä."
Pääministeri piti Suomen etuna sitäkin, että EU syventää turvallisuuspoliittista yhteistyötään. Hänen mukaansa jo pelkkä jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta.