Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) puolusti keskiviikkona tarmokkaasti salailulinjaansa sekä hallituspolitiikassa että EU:ssa. Vanhanen luonnehti EU-huippukokouksen edellä Saksan ehdotusta EU:n perustuslakikriisin ratkaisuksi tasapainoiseksi paperiksi, mutta ei suostunut kertomaan ehdotuksen sisällöstä tai Suomen näkemyksistä.
Vanhanen torjui samalla oikeusoppineiden Aamulehdessä esittämät moitteet tiedotuslinjastaan. Hän sanoi noudattaneensa täsmälleen samaa linjaa hallituksessa jo neljä vuotta, eikä uskonut toimivansa julkisuuslainsäädännön vastaisesti.
"En edusta sellaista johtamismallia, jossa ministerit kävisivät poliittisia kiistoja julkisuuden palstoilla. Ne väittelyt käydään hallituksen omissa neuvotteluissa. Vanhasen mielestä hallituksen pitää olla ehyt kokonaisuus, joka puolustaa omia kantojaan ulospäin."
"Ymmärrän, että monilla olisi kiinnostusta nähdä millainen kukkotappelu on käynnissä, mutta se ei edistä hallituksen johdonmukaista johtamista. Tässä meillä on etujen ristiriita median kanssa."
Suomi on esiintynyt aiemmin EU:ssa suuremman avoimuuden kannattajana, mutta Vanhanen katsoi, että hallitustenvälisissä neuvotteluissa on pidettävä kortit piilossa, vuosisatoja vanhan perinteen mukaisesti.
"Siinä on joitakin kysymyksiä, jotka vaativat jatkokeskustelua. Meillä on joitakin muutosesityksiä", Vanhanen sanoi Suomen näkemyksistä. Saksan tiistaina luovuttama ehdotus on tosin jo vuodettu julkisuuteen.
Ei tukea Puolalle
Vanhanen perusteli vaitonaista linjaa sillä, että neuvotteleminen vaikeutuu, jos kannat ovat julkisia. "Jos jäsenmaat julkistavat kantoja ehdottomina etukäteen, niin niistä joustaminen on erittäin vaikeaa. Tämä harjoitus kuitenkin perustuu siihen, että kompromisseja tehdään."
Vanhanen sanoi haluavansa pitää kiinni siitä, mitä EU-johtajat sopivat keväällä Berliinissä. Tavoitteen on oltava, että romuttuneen perustuslain korvaamisesta sopimusmuutoksilla tehdään päätökset nopeasti. Aikatauluja pitää noudattaa ja olla valmis hakemaan kompromisseja.
Vanhanen vahvisti vielä kerran, ettei Suomi kannata Puolan vaatimuksia, joiden mukaan perustuslaissa neuvoteltuja ratkaisuja EU:n päätöksenteosta pitäisi rukata. Siitä ei tulisi valmista pitkään aikaan.
"Toimivaltapakettia ei pitäisi avata. Jos se avataan yhdeltä nurkalta, niin siihen tulee muiltakin vaatimuksia. Suomellakin on vaatimuksia vuodelta 2004, joihin äkkiä palataan."
Suomi vastusti perustuslakineuvotteluissa mm. äänten painotuksesta tehtyä ratkaisua ja päätöstä, että jäsenmailla ei enää tulevaisuudessa ole aina omaa komissaaria.