Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kannattaa ruotsin kielen poistamista ylioppilastutkinnossa suomenkielisille pakollisten aineiden joukosta. Tutkinto aiotaan Vanhasen mukaan uudistaa jo kahdeksan vuotta kestäneen ns. rakennekokeilun mallin mukaiseksi. Äidinkieli jää ainoaksi kaikille pakolliseksi kokeeksi.
Vanhanen korosti TV1:n Lauantaiseura-ohjelmassa, että kahdeksan vuotta on liian pitkä kokeiluaika. Nyt pitää siirtyä pysyvään järjestelmään, jossa kaikki lukiolaiset ja koulut ovat samalla lähtöviivalla.
Asiaa perjantaina käsitellyt sivistyspoliittinen ministeriryhmä aikoo tehdä valtioneuvostolle esityksen asiasta huhtikuussa. RKP on ollut tiukasti uudistusta vastaan.
Vanhanen muistutti, että rakennekokeilussa lähes 90 prosenttia suomenkielisistä ylioppilaista kirjoitti ruotsin kielen. Jokseenkin sama osuus ruotsinkielisistä osallistui suomen kielen kokeeseen, joka oli heille kokeilussa vastaavasti vapaaehtoinen.
"Kun kokeilu alkoi, aika harva ehkä uskoi, että prosentit olisivat näinkin korkeita. Siinä suhteessa tämä päätös ei ole niin vaikea", Vanhanen huomautti. Hänen mukaansa päätös tehdään tänä keväänä, jotta ensi syksynä lukíonsa aloittavat tietävät, mihin valmistautua.
Lukio-opiskelussa säilyvät edelleen suomenkielisten pakkoruotsi ja ruotsinkielisten pakkosuomi. Vanhanen uskoi RKP:nkin tunnustavan, ettei pitkää kokeilua voi enää jatkaa. Sen tuloksista täytyy tehdä yhteenveto ja saada aikaan yhtenäinen järjestelmä. Tästä ei ole sinällään erimielisyyttä.
Vaihtoehtoina ovat kokeilujärjestelmän toteuttaminen kaikkialla, paluu vanhaan tai jonkun muun mallin kehittäminen. Sivistyspoliittinen ministeriryhmä asettui äänestyksen jälkeen kannattamaan kokeilujärjestelmää. Siinä on pakollisena vain äidinkieli. Sen lisäksi pitää osallistua vähintään kolmeen muuhun kokeeseen, jotka abiturientti valitsee neljän aineen joukosta.
Suomen Kfor-joukkojen määrää ei aiota supistaa
Pääministeri Vanhanen kertoi Lauantaiseurassa Suomen harkitsevan uudelleen aiempaa päätöstä supistaa Kosovossa olevien suomalaisten rauhanturvaajien määrää. Se merkitsisi, että talvella tehty päätös pienentää Kfor-joukoissa palvelevien suomalaisten määrää asteittain 700:sta 550:een perutaan Kosovon tilanteen muuttumisen vuoksi.
EU:n huippukokous ilmaisi perjantaina tukensa YK:n väliaikaishallinnolle ja Kosovossa toimiville rauhanturvajoukoille. Kokoukseen osallistuneen Vanhasen mukaan monilla EU-johtajilla oli Brysselissä se arvioi, ettei tilanne ole Kosovossa kovin paljon parantunut viiden vuoden aikana.
Kun näin sanotaan, kannattaa Vanhasen mukaan pitää mielessä, että kansainvälisellä läsnäololla on kuitenkin mitä todennäköisimmin pystytty pitämään tilannetta paljon rauhallisempana ja vakaampana. Kfor-joukkojen vahvuus on 17 000 miestä. Lisäksi Kosovossa on käynnissä YK:n siviilihallinto-operaatio
Vanhanen muistutti, että suomalaisten määrä Kfor-joukoissa on ollut suuri suhteutettuna väestö-osuuteen. Kosovo on ollut yksi rauhanturvatoiminnan painopisteistä.
Vanhasen mukaan myös albaanihallinnolla on suuri vastuu siitä, että "vähän järjestelmälliseltä näyttäneet" mellakat eivät pääse uusiutumaan. Ongelmana on albaanien ja serbivähemmistön välisen jännitteen lisäksi erittäin korkea työttömyys, joka estää talouden kehittymistä ja normaaliin elämään pääsemistä.