Euroopan unioni ei kaadu eikä hajoa perustuslain epäonnistumiseen, vaikka se joutuneekin yhteen historiansa suurimmista kriiseistä, pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi. Eduskunta pohti keskiviikkona perustuslain tulevaisuutta pääministerin ilmoituksen pohjalta.
EU-johtajien on määrä ensi viikon torstaina alkavassa huippukokouksessa puida perustuslain tulevaisuutta. "Emme saa antaa ratifiointiprosessin aiheuttaman kriisin lamauttaa koko unionia vaan meidän on taisteltava sitä vastaan", Vanhanen korosti.
Vanhasen mukaan päätös unionin rahoituskehyksistä vuosille 2007-13 olisi merkittävä apu EU:n pitämiselle toimintakykyisenä. Hänen mielestään rahoitussovun varaan ei saa laskea liian paljon. Suomi varautuu siihen, että rahoitusratkaisu voi jäädä Suomen puheenjohtajakaudelle.
Perustuslakia ei
julistettu kuolleeksi
Vanhasen mukaan ranskalaisten ja hollantilaisten äänestäjien tyytymättömyys on otettava huomioon kaikissa maissa, myös Suomessa.
Suuri osa kansanedustajista ei ollut halukas vielä kuoppaamaan kokonaan perustuslakia. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit julistivat selkeimmin perustuslain kuolleeksi.
"Perussuomalaiset katsovat tulevaisuuteen, jossa jo siintää murentunut EU, jonka ensimmäisinä jättävät Iso-Britannia ja muut Pohjois-Euroopan maat, joiden joukossa Suomi", perussuomalaisten Timo Soini maalaili.
"Eurooppalaista yhteistyötä ei vastusteta"
Kansanäänestyksissä ei ollut SDP:n ryhmäpuhujan Miapetra Kumpulan mukaan kyse eurooppalaisen yhteistyön vastustamisesta. "Niissä näkyi ihmisten huoli omasta turvallisuudestaan ja sosiaalisen Euroopan tulevaisuudesta, huoli työpaikoista ja tyytymättömyys kyseisten maiden oikeistohallituksiin."
"Brysselissä on syytä vakavasti miettiä, miksi eri maiden kansalaisten piirissä on tyytymättömyyttä Euroopan unionia kohtaa. Myös johtopäätöksiä tarvitaan", keskustan Antti Kaikkonen tähdensi.
Kansanäänestys
samaan aikaan?
Vihreiden Heidi Hautalan mielestä perustuslain ratifioinnissa paras malli olisi kansanäänestys, joka järjestettäisiin kaikissa EU-maissa samana päivänä.
"Oikea reaktio Ranskan ja Hollannin äänestystuloksiin on nyt selkeä irrottautuminen siitä perinteestä, jossa EU-politiikka nähdään liian vaikeana tai liian tylsänä kansalaisille", kansanäänestystä myös kannattava Outi Ojala (vas.) sanoi.
Kokoomuksen Jari Vilénin mukaan äänestystuloksia voidaan pitää esimerkkinä siitä, kuinka yllättävää kansanäänestysten käyttö EU:n perustuslain tyyppisissä asioissa on. "Kyse ei ole siitä, ettei kansan ääntä pitäisi kuulla, vaan siitä, miten se saadaan kuulumaan vastauksena äänestyksessä esitettyyn kysymykseen."
Vanhanen tyrmäsi
Hautalan mallin
Vaikka Vanhanen väläytti perustuslain ratifioinnin pysäyttämistä Suomessa, hän painotti, ettei yhdenkään EU-maan pitäisi tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Hallituksen esityksen valmistelua jatketaan ja se on valmis annettavaksi eduskunnalle syksyllä.
Hautala tarjosi mallia, jossa perustuslaki saatettaisiin voimaan riisuttuna. Hän poistaisi kiistanalaisen kolmannen osan, jossa on yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, millä aloilla EU saa toimia.
Vanhanen tyrmäsi ehdotuksen, koska kolmannen osan karsiminen veisi perustuslaista olennaisen osan sen sisältöä.