Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on korkea aika katsoa ulospäin ja ryhtyä muuttuneen maailman vaatimiin toimiin, sanoi pääministeri Matti Vanhanen puhuessaan Eurooppa-päivän pääjuhlassa maanantaina Helsingissä.
Jo tänä vuonna EU:n pitää Vanhasen mielestä tehdä todellinen kolmiloikka ja osoittaa, että se kykenee päätöksentekoon. "Markkinoille on merkitystä sillä, minkä kuvan unioni antaa itsestään."
Tämän vuoksi pitää saada mahdollisimman nopeasti voimaan palveludirektiivi ja tehdä päätös rahoituskehyksistä.
Lisäksi jäsenvaltioiden tulee panna täytäntöön Lissabonin strategian yhteydessä sovitut toimet, joista ensimmäisen on kansallisten toimintasuunnitelmien tekeminen. Vanhasen mukaan kaikki tämä voidaan saada aikaan tänä vuonna, jos poliittista tahtoa löytyy.
Poliitikkojen on Vanhasen mukaan nyt oltava suunnannäyttäjiä ja rohjettava tehdä kauaskantoisia päätöksiä.
"Se on nykyään entistä vaikeampaa, sillä Euroopassa yhä useampi tuntuu vastustavan kaikkia muutoksia. Meidän on kuitenkin muistettava, että globalisaatiota ei voi lakaista maton alle ja ettei se häviä minnekään vaikka suljemme sitä silmämme."
Vanhanen muistutti, ettei Eurooppa ole pärjännyt globaalissa kilpailussa erityisen hyvin, vaan se on koko ajan jäänyt jälkeen Aasiasta ja Yhdysvalloista. Siksi nyt tarvitaan globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseen toimia sekä jäsenmailta että unionilta.
Vanhasen mielestä suomalainen ja pohjoismainen kokemus osoittaa, että taloudellinen tehokkuus, verraten tasainen tulonjako ja hyvä sosiaaliturva ovat yhtyeensovitettavissa.
Myös kaupan vapaus on hänen mukaansa hyödyksi Euroopalle. Vanhanen vakuutti, että Kiinan nopea talouskasvu koituu myös Suomelle hyödyksi. Suomen etu onkin nostaa maailman kasvualueiden painoarvoa ulkomaankaupassamme.
EU:lle uusi perustuslaki on Vanhanen mielestä huomattava parannus, sillä se selkiyttää toimivallanjakoa ja tehostaa päätöksentekoa. Vanhanen toivoi, että Ranskan ja Hollannin tulevissa kansanäänestyksissä äänestetään vain ja ainoastaan perustusalaista eikä siihen kuulumattomista asioista. "Olen varma, että jos näin tapahtuu, äänestystulos molemmissa maissa on myönteinen", Vanhanen totesi.
Arvot kirkkaammiksi
Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Vilén kehotti Suomea kirkastamaan EU-politiikkansa keskeiset arvot.
"Parhaassa tapauksessa Suomella olisi kansanäänestyspaineiden ulkopuolisena maana mahdollisuus toimia EU:n kehitystä vakauttavana ja tukevana tekijänä aikana, jolloin esimerkiksi Ranska on siihen kykenemätön", Vilén sanoi.
Hänestä hallituksen käytännön toiminta on ristiriitaista. Vilén tukee Vanhasen kantaa palveludirektiivin nopeasta hyväksymisestä, mutta neuvoo sisäministeri Kari Rajamäkeä (sd.) ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd.) ja ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäkeä (kesk.) tekemään kotiläksynsä uudestaan.
Rajamäkeä Vilén moitti siitä, että tämä on toistuvasti esittämässä uusia rajoituksia ja estoja työvoiman vapaata liikkumista vastaan. Tuomioja ja Lehtomäki saivat sapiskaa "kehittymättömästä tasa-arvoajattelusta", kun lähtivät kesken kaiken pois Romanian ja Bulgarian jäsenyyssopimusten allekirjoitusjuhlallisuuksista.
"Se, että ministerit eivät viitsineet odottaa kotiinlähtöään sen verran, että olisivat ehtineet laittaa omat puumerkkinsä sopimuksiin, osoitti mielestäni huonoa tilannetajua ja heikkoa poliittista arviointikykyä", Vilén sanoi ja muistutti, että hyviä ystäviä ja yhteistyökumppaneista Suomella ei koskaan voi olla liikaa.
Sisämarkkinat tärkeät
"Euroopan unioni on talouden suurvalta, jonka kehityksessä Suomi voi pysyä mukana vain vahvistamalla maan sisämarkkinoita", sanoi Euroopan parlamentin jäsen Piia-Noora Kauppi (kok.) Eurooppa-päivän kutsuseminaarissa Oulussa. Kaupin mielestä Oulun 400-vuotinen taival tervakaupungista sivistyksen ja huipputeknologian eturintamalle on ollut merkittävä.
"Euroopan unioni tarvitsee Suomen ja Oulun kaltaisia muuntautumiskykyisiä ja tulevaisuuteen uskovia toimijoita", Kauppi korosti ja muistutti, että talous ja kilpailukyky eivät ole EU:n itseisarvoja, vaan välineitä tavoitteiden toteuttamisessa.