Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen pitää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kovana haasteena palvelujen turvaamista tasa-arvoisesti kaikkialla maassa. Hänen mielestään on esiintynyt hyvin paljon näkökulmaa, jonka mukaan huolehdittaisiin vain suurimmista keskuksista.
Vanhanen puhui lauantaina keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa Kemissä. Kunta- ja palveluhankkeen käsittelyn ohella hän esitteli laajasti hallituksen loppusuoralle kääntyneen kauden saavutuksia.
Palveluille tarvitaan Vanhasen mukaan riittävän vahvat järjestämisalueet ja monipuoliset tuotantotavat. Keskusta haluaa lisäksi romuttaa "myytin kuntaliitoksista ratkaisuna".
Keskustan puoluevaltuuskunta ottaa viikonloppuna kokouksessaan kantaa uudistukseen evästyksenä puolueen hallitusryhmälle. Hanketta puidaan ensi viikolla sekä kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) johtamassa rakenneryhmässä että valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) vetämässä ministeriryhmässä. Sitä koskeva puitelaki on määrä saada eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa.
Keskeisin erimielisyys keskustan ja SDP:n välillä on siinä, painotetaanko uudistuksessa enemmän kuntarakenteen vai palvelujen uudistamista.
Puoluesihteeri Eero Lankia tyynnytteli kuntapolitiikassa mukana olevan keskustaväen närkästystä siitä, että hanke nostettiin pöydälle ohi hallitusohjelman. Lankian mukaan monet ovat kysyneet, eikö meihin luoteta ja hoitaako Helsingissä istuva hallitus asiat paremmin.
"Mistään epäluottamuksen osoituksesta keskustan kuntaväkeä kohtaan ei ole missään tapauksessa kysymys. Esimerkiksi terveyspalvelut järjestetään keskustajohtoisissa kunnissa kaikkein halvimmin", Lankia vakuutti.
Hän huomautti, että keskustalla on nyt ohjakset omissa käsissään. Yli omien periaatteiden ei Lankian mukaan kuitenkaan pidä mennä. Silloin uudistuksesta tulisi vaalikysymys.
Keskusta pitää tiukasti kiinni kuntatavoitteistaan
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) lupaa esitellä valtioneuvostolle vain sellaisen kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain, joka täyttää keskustan sille asettamat vaatimukset. Manninen varoitti lauantaina Kemissä keskustan puoluevaltuuskuntaa siitä, ettei yhteisymmärryksen saaminen aikaan hallituksessa ole mitenkään varmaa.
"Jos jossakin kuvitellaan, että asian viivästyminen johtaa keskustan kannalta huononkin ratkaisun hyväksymiseen, se luulo on turha", Manninen lähetti terveisiä hallituskumppani SDP:lle.
Hän päätyi kuitenkin arvioimaan, että puitelaki saadaan kasaan, koska sitä tarvitaan sekä asiallisista että poliittisista syistä. Yli vaalikausien ulottuvan uudistuksen keskeisen sisällön tulee olla tiedossa hallituspohjista riippumatta.
Manninen luetteli puitelain valmistelun kipukohdat, joihin pitää hänen mukaansa löytää pikaisesti ratkaisut. Ensimmäisenä on kysymys kuntaliitoksista. Hän korosti keskustan kannattavan vapaaehtoisia kuntaliitoksia.
"Sellainen puitelaki, jossa kunnat pakotetaan liittymään yhteen tai kunnalle asetetaan jokin kaavamainen minimiväestöpohja, ei ole meille mahdollinen. Puoluevaltuuskunnan keskustelussa epäiltiin SDP tähtää suuriin kuntaliitoksiin, jotta etelän kunnat välttyisivät verotulojen tasauksesta köyhempien hyväksi."
"Pelkkä kuntakoon suurentaminen ei ongelmia ratkaise, mutta tietyille palveluille voitaisiin asettaa ohjeellisia väestöpohjatavoitteita", Manninen huomautti.
Hänen kaavailujensa mukaan erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja vaativa sosiaalitoimi kootaan samoihin maakunnallisiin kuntayhtymiin.
Kunnilta vaaditaan palvelusuunnitelmat
Herkkä kysymys on myös palvelujen tuottamistapa. Keskusta ajaa puitelakiin määräystä siitä, että kunnat laativat palvelujen järjestämissuunnitelman syksyyn 2007 mennessä.
Ratkaisua odottaa myös suurten kaupunkiseutujen ja maakuntakeskusten kehityksen tukeminen. Maankäyttö, liikenne ja asuminen on sovitettava keskustan mielestä nykyistä paremmin yhteen. Samalla on otettava huomioon harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien alueiden erityisolosuhteet.
Keskusta ei pidä SDP:n esittämää kuntaveromallia toteuttamiskelpoisena. Siinä kunnille siirrettäisiin tuloverotuksen painopiste.
Mannisen mielestä se on "susi lammasten vaatteissa", jota sen enempää valtion finanssipolitiikan ohjaus kuin kuntien välisten tuloverojen tasaaminenkaan eivät kestäisi. Ongelmallista on myös päättää, annetaanko valtioneuvostolle toimivalta velvoittaa kunnat yhteistoimintaan palvelujen turvaamiseksi. Manninen arvioi, että sellaisen tulee olla jo perustuslainkin mukaan erittäin tarkoin rajattua.
"Käytännössä se voisi koskea lähinnä osaa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Näin voidaan huolehtia myös siitä, etteivät minkään kunnan asukkaat jää oman onnensa nojaan."
Pakkotoimia ei hyväksytä
Puoluevaltuuskunnan käsittelyssä oleva kannanottoluonnos nostaa palvelut uudistushankkeen ytimeen. Niille on varmistettava riittävän vahva järjestämisperusta. Kansalaisten jokapäiväiset lähipalvelut, kuten peruskoulu, lasten päivähoito tai vanhusten hoito on jatkossakin saatava lähinnä kuntien itse järjestämänä.
Laajaa väestöpohjaa ja vahvempaa talouden perustaa edellyttäviä palveluja on koottava ensisijaisesti maakuntatasolle.
Luonnoksessa vaaditaan erilaiset olosuhteet huomioon ottavaa puitelakia. Sillä voidaan ohjata kuntia nykyistäkin elinvoimaisempaan ja toimintakykyisempään kuntarakenteeseen. Sen tulee kuitenkin tapahtua ilman pakkotoimia tai väestöpohjatavoitteita.
Harvaan asutuilla ja pitkien etäisyyksien alueilla voidaan tarvita erityisjärjestelyjä ja poikkeamista muun muassa vaadittavista väestömääristä.
Kannanottoluonnoksessa tuomitaan SDP:n kuntaveromalli, vaaditaan kunnille jatkossakin erilaiset olosuhteet huomioon ottavia valtionosuuksia sekä nykyistä vahvempaa verotulojen tasausta.
Keskusta haluaa uudistuksille riittävästi aikaa. Päätösvallan on oltava puitelain sallimissa rajoissa viime kädessä kuntien päättäjillä ja asukkailla. Luonnos hyväksytään puoluevaltuuskunnassa valiokuntakäsittelyn jälkeen sunnuntaina.