Suomen selviytymistä maailmantaloudessa pohtinut työryhmä esitti tiistaina nykyistä laajempaa mahdollisuutta poiketa työehtosopimuksista irtisanomisen tai lomautuksen vaihtoehtona muun muassa työaikajoustoin.
Ylijohtaja Anne Brunilan johtama ryhmä vaati myös sopimista paikallisella tasolla tuottavuuteen tai tulokseen perustuvista palkan eristä. Ryhmän mielestä paikallisen sopimisen mahdollisuus on ulotettava kaikkiin yrityksiin. Ehdotukset eivät työryhmän mukaan kuitenkaan merkitsisi yleissitovuudesta luopumista.
Ennakkoon kohua herättänyt Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti luovutettiin pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.
Brunila painotti, että työryhmässä vallitsi täysi yksimielisyys kaikista suurista linjauksista ja kaikkien kiistellyimpienkin esitysten takana oli ryhmän selvä enemmistö.
Vanhasen mukaan Brunilan ryhmän globalisaatioraportin esitysten toimeenpanossa ei aiota viivytellä. Nopeita toimia hän lupasi muun muassa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksessa.
Osa esityksistä vaatii pääministerin mukaan kuitenkin pidempää valmistelua ja laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Ne ehtivät päätöksentekovaiheeseen pikemminkin seuraavan kuin tämän hallituksen aikana. Tällainen on esimerkiksi esitys muutamasta kansainväliselle huipputasolle yltävästä osaamiskeskittymästä.
Pääministerin mielestä keskustelua Suomen menestymisestä ei pidä yrittää kutistaa vain muutamiin kiisteltyihin verokysymyksiin tai uskomuksiin siitä, että ongelmat ratkeaisivat joillain mystisillä "rakennemuutoksilla".
Verot alas
joka tasolla
Brunilan ryhmä esittää esittää työn verotuksen alentamista kaikilla tulotasoilla verokiilan supistamiseksi ja kannustavuuden parantamiseksi. Ylimpiä marginaaliveroasteita olisi alennettava niin, että palkkatuloa verotettaisiin korkeimmillaan 50 prosenttia.
Perhevapaista aiheutuvat kustannukset tulisi työryhmän mielestä jakaa tasan kaikkien työnantajien kesken.
Uusia ja kasvavia ulkomaisia yrityksiä pitäisi houkutella lisää maahamme. Tavoite on vaativa, sillä Suomeen suuntautuneet ulkomaiset investoinnit ovat jääneet selvästi alle Euroopan unionin keskiarvon ja ne ovat olleet pääasiassa yritysostoja eivätkä uusia tuotantolaitoksia.
Vanhanen tunnusti, että vaikka Suomi on menestynyt kilpailukykymittauksissa ja on saanut jopa "kiusallisen paljon" mainetta jonkinlaisena mallimaana, ulkomaisten investointien vyörynä se ei ole näkynyt.
Ulkomaisia osaajia Suomeen voitaisiin houkutella helpottamalla työlupien saamista ja muuttamalla ulkomaisten avainhenkilöiden verotus pysyvästi tuloveroa keveämpään lähdeveroon perustuvaksi.
Valtion omaisuudesta
rahaa tutkimukseen
Raportti esittää tutkimus- ja tuotekehittelyrahoituksen lisäämistä 7 prosentilla vuodessa. Lisärahaa tarvittaisiin 25 miljoonaa euroa vuodessa, jotta Suomen tutkimus- ja tuotekehittelypanostus voitaisiin nostaa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Lisärahat otettaisiin valtion omaisuuden myyntituloista, raportin laatinut ohjausryhmä ehdottaa.
Innovaatioiden tukemisessa julkisen rahoituksen painopistettä tulisi siirtää käynnistys- ja alkuvaiheen yrityksiin, jotka tarvitsisivat kolmen vuoden aikana 150 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Tuottavuuden kasvun lisääminen on raportin mukaan talouspolitiikan tärkeimpiä tehtäviä. Siihen ajaa myös väestön ikääntyminen. Suomen kilpailukyvyn kohentamiseksi nimenomaan palveluissa olisi saavutettava merkittävää tehostumista.
Peruskouluverkko
harvemmaksi
Työryhmä vaatii muutaman kansainvälisen huipputason osaamiskeskittymän perustamista Suomeen. Nykyisen tasoisella korkeakoulutuksella pudotaan ryhmän mielestä kansainvälisen kilpailun kyydistä. Huipputason osaamiskeskittymät luotaisiin työryhmän mukaan ohjaamalla selvästi nykyistä suurempi osa yliopistojen ja korkeakoulujen perusrahoituksesta kilpaillusti.
Peruskoulutuksen puolella työryhmä esittää peruskouluverkon harventamista edelleen ikäluokkien pienenemisen ja muuttoliikkeen vuoksi. Näin saataisiin työryhmän mielestä lisää resursseja opetuksen sisällön ja opettajien työolosuhteiden kehittämiseen. Koulujen lakkautustarve kohdistuu erityisesti kaupunkeihin ja suurehkoihin taajamiin.
Työryhmä tekisi myös peruskoulun kymppiluokasta pakollisen nuorille, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen hakeneet tai päässeet lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.