Pääministeri Matti Vanhasen puhe kymmenen miljardien eurojen "tulevaisuusinvestoinnista" oli tässä taloustilanteessa poliittisesti taitava veto, jonka yksi kärki on suunnattu kokoomuksen nousua vastaan.
Tampereella höristeltiin keskiviikkona korvia, kun pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen piti poliittista katsausta puoluehallituksen kokouksessa. Tavanomaisen fraasikokoelman sijaan kuultiin pitkästä aikaa jotain, jota voi jo luonnehtia poliittiseksi linjapuheeksi ja jossa oli uutta sisältöä.
Puhe kymmenien miljardien eurojen tulevaisuusinvestointien paketista oli konkreettiselta sanomaltaan kovin epämääräinen, mutta sen viesti oli selvä. Tällä avauksella Vanhanen otti kateissa ollutta poliittista aloitetta itselleen ja teki sen hetkellä, jolloin hallituskumppani kokoomuksen jatkuvaa nousua saattaa olla mahdollista horjuttaa.
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen on nimittäin joutunut itselleen uuteen tilanteeseen, kun talousvaikeudet kaatuvat joka suunnalta päälle. Hänen joulukuiset puheensa sadan miljoonan euron elvytyspaketista ovat jo joutuneet kyseenalaisiksi ja näyttävät alimitoitetulta näpertelyltä, kun Vanhanen nokittaa kymmenillä miljardeilla.
Tosin kyse on aivan eri asioista. Kataisen lisäbudjetti annetaan parin viikon päästä ajankohtaiseen tilanteeseen tähdäten ja Vanhanen puhuu monen vuoden aikaperspektiivistä. Mutta mielikuvapelissä käy niin, että miljardit voittavat miljoonat. Vanhanen pääsi nyt näyttämään tulevaisuuden visioijalta.
Varsinaisesti hän silti puhui pitkälti asioista, joita muutenkin on kaavailtu, kuten laajakaistasta koko maahan, kaivostoiminnan infrasta ja elinkaarimalleista. Oleellisin uusi yksityiskohta oli puhe nopeista tie- ja ratayhteyksistä Helsingistä Pohjois-Suomeen. Jos tämän myötä saadaan esimerkiksi kaksoisraide etelästä Ouluun asti, avaus on pohjoisesta katsoen hyvin tervetullut ja tarpeellinen. Perinteisellä budjettirahoituksella kun saadaan korkeintaan korjatuksi vanhaa, ei luoduksi uutta.
Valtion rooli niin Suomen kuin muidenkin maiden taloudessa on nykyoloissa lähes väistämättä vahvistumassa. Vanhanen linjasi tämän pakon olevan keskustalaista "kolmannen tien" ajattelua, sosialismin ja täysin vapaan markkinaliberaalin kapitalismin vastapainoa. Samalla hän viittasi Suomen valtiovetoiseen teollistamiseen sotien jälkeen.
Kemijärven ja muiden vastaavien tapausten yhteydessä hallituksen nimenomainen viesti on tähän asti ollut, että markkinat päättävät. Se puolestaan oli osasyynä keskustan kehnoon kunnallisvaalitulokseen. Kannatusalueillaan pääministeripuolue näytti vetäytyvän vastuusta.
Vanhasen kannalta talouden nopea käänne voi tarjota odottamattoman tilaisuuden oman profiilin nostamiseen. Kukaan ei enää oleta, että valtio voisi vaikuttaa yritysten jatkuviin, karuihin päätöksiin. Mutta nyt on syntynyt uskottava odotus siitä, että valtion rooli kotimaisten investointien edistäjänä voisi vahvistua tulevaisuudessa. Vuosi sitten sellainen puhe olisi ollut vielä aivan harhaoppista.
Näin Vanhanen vetäisi mattoa sekä vasemmisto-opposition että kokoomuksen alta, sitoutumatta varsinaisesti mihinkään. Samalla hän viestitti sekavaan tilaan ajautuneen keskustan sisällä kateissa ollutta johtajuutta.
Kokoomus voitti kevyesti porvaripuolueiden mielikuvataistelun johtajuudesta hyvinä aikoina. Nyt kyse on siitä, kuka pystyy ottamaan uskottavan aloitteen huonoina aikoina. Sillä ratkaistaan seuraavat vaalit ja se peli on vasta alussa.