Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) muistutti tiistaina, että suomalaisten työuran pidentämiseen tarvitaan nyt vahvaa panosta työpaikoilla ja eri tahojen yhteistyötä. Hänen mukaansa on suuren asennemuutoksen aika.
- Viime vuosikymmenellä arjen kielenkäyttöön ja ajattelumaailmaan vakiintui ajatus eläkeputkeen pääsemisestä. Olemme alkaneet jo purkaa säädöksiä, jotka ovat kannustaneet yrityksiä työntämään väkeä tähän putkeen ja työntekijöitä pyrkimään siihen. Järjestelmän muutoksesta on kuitenkin vielä matkaa asenteiden muuttumiseen, pääministeri sanoi Työeläkevakuuttajat Telan Helsingissä järjestämässä asiantuntijakokouksessa.
Vanhasen mielestä suuri haaste on, miten oppisimme näkemään ikääntyvät työntekijät työpaikkojen ratkaisupelaajina eikä vain eläkeputken täyttäjinä. Muutoksia tarvitaan johtamisesta nuorempien asenteisiin.
Pääministeri katsoi, että julkisella puolella mallia pitäisi ottaa vaikkapa Yhdysvalloista, jossa keskuspankin pääjohtajalle 80 vuoden ikäpyykin lähestyminen ei ole mikään este uudelleenvalinnalle.
Vanhanen odottaa eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten tukevan työssä pysymistä, vaikka vanhaa itäeurooppalaista sanontaa mukaillen hän huomauttikin: "komitea hyvä, käytäntö paras!".
- Tämän hetken keskipalkalla (noin 2 200 euroa), työskentely 64-vuotiaaksi antaa lähes 100 euron korotuksen vanhuuseläkkeeseen. Työnteko 66 vuoteen saakka tarjoaa jo noin 280 euron korotuksen vanhuuseläkkeeseen, pääministeri selvitti jaetussa puhereferaatissa.
Suuri haaste
koko EU:ssa
Vanhanen muistutti väestön ikääntymisen olevan suuri haaste koko Euroopalle, sillä useimmat EU-maat menettävät työvoimastaan 20-40 prosenttia seuraavien vuosikymmenten aikana. Hänen mukaansa siitä mahdollisesti seuraavan työvoimapulan vaikutukset ulottuvat laajalle.
- Yhteiskunnan tasolla olemme huolissamme työvoiman riittävyydestä monissa strategisesti tärkeissä tehtävissä. Yritysten tasolla taas työvoimapula voi aiheuttaa tuotantokapeikkoja ja johtaa epäterveeseen palkkakilpailuun, joka murentaa maamme kilpailukykyä, Vanhanen selvitti.
Hänen mukaansa on valitettavaa, jos uhkakuvia ei tunnisteta ajoissa: ongelmiin on reagoitava yhdessä, vaikka laajaa työvoimapulaa ei vielä olekaan.
Yhteistyön tärkeydestä ja ongelman kokonaisvaltaisesta käsittelystä muistutettiin myös tapaamisen monissa muissa puheenvuoroissa. Suomen Ammattiliitojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mukaan toimet eivät saa kohdistua yksinomaan ihmisten ominaisuuksiin, vaan koko työyhteisön kehittämiseen. Hän muistutti myös muiden muassa oikein mitoitetusta työkuormituksesta ja henkilökunnan riittävyydestä.
Mielenterveysongelmat
lisääntyneet suuresti
Teollisuuden ja Työnantajien TT:n johtaja Lasse Laatunen odottaa nyt käytännön toimia, sillä lait on uusittu ja työelämän kehittämisohjelmissa on tehty hyvää työtä. Yhtenä tarvittavana käytännön toimena hän mainitsi perusteellisen selvityksen mielenterveysongelmien kasvun syistä. Sitä hän odottaa sosiaali- ja terveysministeriöltä.
Selvityksen tarvetta hän perusteli mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen voimakkaalla lisääntymisellä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista jo lähes puolella syynä on mielenterveydenongelmat.
- Koska vakavat mielisairaudet eivät ole lisääntyneet, tutkimuksen tulisi kohdistua sairauspoissaoloja aiheuttaviin lievempiin ongelmiin. Tutkimuksessa tulisi olla vahva lääketieteellinen ote. Sen tulisi kattaa paitsi lääketieteellisessä diagnostiikassa mahdollisesti tapahtuneet muutokset myös arviot työ- ja vapaa-ajan muutosten vaikutuksista kansalaisten stressinsietokykyyn, Laatunen perusteli tiedotteessa.
Hänen mukaansa tutkimuksessa ei pitäisi hakea syyllisiä, vaan ongelman syitä.