Pääministeri Matti Vanhasen nousu tyhjästä huipulle Kalevan gallupissa korjaa Anneli Jäätteenmäen romahduksen keskustalle aiheuttamia haavoja.
Puolueet perustelevat puheenjohtajan vaihtoa usein pyrkimyksellä saada poliittiselle liikkeelle uusi ja uudenlainen keulakuva, veturi, joka voisi tuoda vaalivoittoon tarvittavat lisäprosentit ja niiden kymmenykset. Tällä tavalla keskusta on viime vuosina kahdesti noussut suurimmaksi puolueeksi ja saanut pääministerin paikan, ensin Esko Ahon ja sitten Anneli Jäätteenmäen avulla.
Politiikan paradokseja on, että keskusta näyttää onnistuneen tässä tempussa jo kolmannenkin kerran ja vielä täysin suunnittelematta sekä paniikinomaisessa pakkotilanteessa.
Kaleva mittasi viime syksynä edellisen kerran Suomen Gallupin avulla puoluejohtajien toiminnastaan kansalaisilta saamia arvosanoja. Ne ovat tällaisessa kyselyssä tyypillisesti aina varsin huonoja, mutta tuon listan kärjellä komeili keskustan uusi puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki.
Nyt Jäätteenmäen saamat arvosanat ovat romahtaneet. Hän komeilee viimeisenä arvosanalla 5,5, selvästi tämän listan ikuisen peränpitäjän, perussuomalaisten Timo Soinin perässä. Jäätteenmäen sijoituksen lasku on vailla vertaa Kalevan mittauksissa, joissa muutokset yleensä ovat parin desimaalin luokkaa. Peräti 37 prosenttia suomalaisista antaisi hänen toiminnastaan kouluarvosanaksi nelosen. Kukaan muu puoluejohtaja ei pääse lähellekään tällaista tyrmäystä, mutta eipä kukaan muu olekaan joutunut sellaiseen kurimukseen kuin hän.
Tulos osoittaa, että Jäätteenmäen lähtö myös keskustan puoluejohtajan paikalta on poliittisesti ainoa mahdollinen ratkaisu. Jäätteenmäen suosiolukemilla ei voi olla suuren puolueen puheenjohtajana - ja on kyseenalaista, voiko olla edes varapuheenjohtajana. Riippuen Irak-selvitysten tuloksista Jäätteenmäellä saattaa silti olla vielä poliittista tulevaisuutta, mutta aikalisä hänen on otettava joka tapauksessa.
Kesän äkkitilanteessa keskusta turvautui Matti Vanhaseen kuin hukkuva oljenkorteen, mutta näyttää siltä, että tuo oljenkorsi pitääkin koko puoluetta pinnalla. Vanhanen saa ilmiömäisesti korkeimmat arvosanat Kalevan kyselyssä, kun mitataan pääministerin ja puoluejohtajien onnistumista tehtävissään.
Kysely tehtiin elo-syyskuun vaihteessa, jolloin suomaiset olivat jo ehtineet saada jonkinlaisen käsityksen uuden pääministerin tyylistä ja toimintatavoista. Vanhanen tunnetaan varovaisena ja tasaisena hahmona. Tuollaisia ominaisuuksia politiikan imagonmuokkaajat usein kavahtavat, mutta ne näyttävät nyt purevan. Draaman jälkeen kansa kaipaa luotettavuutta ja varmuutta. Keskusta saa kiittää harmaata Vanhasta paljosta.
Listan kakkosena on suosiotaan nostanut Suvi-Anne Siimes. Hänellä on varsin erilainen profiili kuin vasemmistoliitolla puolueena, mutta Siimes näyttää selvästi erottuvan poliitikkojoukosta edukseen. Suosittu johtaja on tärkeää pääomaa keskisuurelle oppositiopuolueelle.
SDP:npuheenjohtaja Paavo Lipponen jakaa mielipiteitä jyrkästi. Hän saa poikkeuksellisen paljon sekä heikkoja että kiitettäviä arvosanoja. Etenkin omat kiittävät Lipposta ja keskiarvo on varsin hyvä, mutta hänestä on selvästikin tulossa yhä kiistellympi poliittinen hahmo.
Huolestuttavin tulos on kokoomuksen Ville Itälälle: hänen arvosanansa ovat kolmen vuoden ajan jatkuvasti laskeneet - myös omien keskuudessa. Jos kehityskulku jatkuu, se tietää Itälälle suuria vaikeuksia. Hänet kun valittiin puoluejohtajaksi nostamaan kokoomuksen kannatusta.