Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) puolusti maanantaina eduskunnassa sotilaallisen liittoutumattomuuden pysymistä Suomen puolustusratkaisuna. Hän korosti, että tämä termi määrittelee vain tapamme järjestää puolustuksemme eikä kuvaa Suomen ulkopoliittista linjaa.
- Olemme jäsenyytemme alusta alkaen olleet poliittisessa liitossa Euroopan unionissa. Emme siten ole puolueettomia emmekä sitoutumattomia, Vanhanen linjasi eduskunnan käymässä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa.
Hallituksen näkemyksen mukaan unionia tulee kehittää määrätietoisesti vahvana turvallisuusyhteisönä. Kaikille on kuitenkin selvää, ettei EU ole jäsenilleen alueen puolustuksesta vastaava sotilasliitto.
Selonteon innoittamana on käyty vilkasta keskustelua siitä, onko Nato Suomelle mahdollisuus, vaihtoehto vai optio. Vanhasen mielestä keskustelu on saanut piirteitä, jotka saisivat vanhat kremlologit tai skolastikot punastumaan.
- Kaikenlaiset oppimestarit ovat esittäneet sanavalintoihin perustuvia arvauksia siitä, onko suhteemme Natoon muuttunut vai ennallaan. Tämä on välillä ollut saivartelua pahimman kaavan mukaan, Vanhanen harmitteli.
Hän lupasi hallituksen ilmoittavan selkokielellä, jos suhtautuminen muuttuu. Nato-jäsenyyden kannattajat saavat samoin kertoa kantansa aivan vapaasti ja tehdä sitä koskevia esityksiä.
Nato ei korvaa
puolustustamme
Vanhanen sanoi vierastaneensa puhumista Natosta vaihtoehtona. Se antaa väärän vaikutelman siitä, että voisimme Nato-jäsenyydellä korvata oman puolustuksemme.
- Sotilaallinen liittoutuminen ei tarkoita sitä, että joku muu tulee hoitamaan asiat meidän puolestamme. Suomelta edellytettäisiin vahvaa puolustuskykyä kaikissa tilanteissa myös Naton-jäsenenä. Nato-jäsenyyden "mahdollisuus" kuvaa sitä vastoin juuri sitä, mitä termi sanakirjassakin tarkoittaa, Vanhanen selvensi.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vallitsevia erimielisyyksiä ei tarvitse hyssytellä. Tästä huolimatta laajalla yksimielisyydellä näistä asioista on edelleen pienessä maassa oma arvonsa. Sitä kannattaa vaalia ja siihen pitää pyrkiä.
Oikeisto-oppositio on Tuomiojan mukaan valinnut toisen linjan. Se on demokraattinen valinta, mutta ongelmana on vaikeus päästyä selvyyteen tämän linjan sisällöstä.
Tuomiojan mielestä kaikki näyttää kokoomuksen puheenvuoroissa olevan huonommin hoidettu kuin silloin, kun kokoomus oli itse hallituksessa. Tämä koskee myös miinojen poistamisaikataulua, jota kokoomus on itse ollut hallitusvastuussa linjaamassa.
Hallituspuolueiden puhujat irvailivat kokoomuksen menneen miinaan miinakysymyksessä. Kokoomuksen ryhmänjohtaja Ben Zyskowicz selitti puolueen käyttäytymistä sillä, että periaatteellisen tavoitteen asettaminen ja konkreettisen päätöksen tekeminen tulee erottaa toisistaan.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) vakuutti, että puolustusministeriön päätökset joukko-osastojen määrän mahdollisesta supistamisesta tuodaan eduskunnan asianomaisten valiokuntien arvioitavaksi. Hänen mukaansa näitä ratkaisuja ei tehdä huitomalla vaan harkitsemalla.
Lue myös: Kokoomus äänestyttää eduskuntaa liittoutumattomuudesta