Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) patistaa koulutuksen kehittämiseen elinkeinoelämän ja työnantajien tarpeisiin. Vanhanen painotti keskiviikkona Helsingissä Talousneuvoston globalisaatioseminaarissa, että tiedot osaamistarpeesta ovat usein yrityksillä.
-- Uudistusten keskeinen kysymys onkin, miten tämä yritysten tieto tulevasta työvoiman ja osaamisen tarpeesta saadaan siirtymään riittävän ajoissa ja itseohjautuvasti koulutusjärjestelmään.
Vanhasen mukaan lisäksi tarvitaan ratkaisuja korkeakoulujärjestelmän hallinnon kehittämiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi. -- Tämä on yksi seuraavan hallituskauden tärkeimpiä kysymyksiä, hän katsoi.
Tarve rakentaa huippuyksiköitä, ammattiin tähtäävä koulutus ja elinikäinen oppiminen eivät pääministerin mielestä ole millään lailla toistensa vastakohtia. Kaikkien alojen ammatillista osaamista, oman alansa ammattilaisuutta on kehitettävä ja tuettava.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) lisäsi omassa puheenvuorossaan, että yliopistolaitoksen pitäisi kulkea kansainvälistymisen kärjessä. Tämä tarkoittaa sitä, että yliopistojen tulee olla entistä avoimempia ulkomaalaisille tutkijoille ja opiskelijoille.
Heinäluoman mukaan ratkaisuja täytyy hakea sekä yliopistojen yhteistyöhön että alalla vallitsevaan veriseen kilpailuun. Heinäluoma otti jälleen puheeksi ajamansa työeläkemaksujen korotuksen ja painotti pitävänsä eläkkeistä annettujen lupauksien täyttämistä välttämättömänä talouden uskottavuuden ja vakauden näkökulmasta.
Heinäluoma huomautti, että etuuksia ei ole ilman maksuja. Jos eläketasosta halutaan huolehtia, maksuja on oltava valmiita nostamaan. Jos korotuksiin lähdetään ajoissa, ne voidaan tehdä maltillisesti.
Työmarkkinapomot nihkeinä
Kommentaattoreina paikalla olleet työmarkkinajohtajat, EK:n Leif Fagernäs ja STTK:n Mikko Mäenpää eivät peitelleet vastahakoisuuttaan Heinäluoman esitykselle.
Fagernäsin mukaan nykyisessä työllisyystilanteessa ei ole edellytyksiä työeläkemaksun nostamiselle. Tarvetta työeläkejärjestelmän perusteelliselle muuttamiselle ei hänen mukaansa ole, vaan uudistuksia voidaan jatkaa eläkepolitiikan nykyisistä lähtökohdista.
Fagernäsin mukaan eläkevarojen sijoittamista voidaan edelleen tehostaa. Myös työn ensisijaisuutta tulee korostaa ja siksi tarvitaan muun muassa varhaiseläkkeiden, työttömyysputken ja eläkkeen karttumisen tarkistamista.
Mäenpää neuvoi laittamaan eläkekeskustelussa jäitä hattuun. Hän huomautti, että merkittäviä eläkeratkaisuja on tehty vastikään. "Hyvässä kolmikantavalmistelussa" ratkaisuja voi myöhemmin arvioida, mutta se aika ei ole nyt, Mäenpää opasti.
Mäenpää kehotti myös tulopolitiikan kehittämiseen ja vahvistamiseen. Työmarkkinapöydässä ei hänen mukaansa jatkossa riitä pelkkä työvoimakustannusten oikea mitoitus. -- Pöytään on nostettava myös esimerkiksi verotukseen, elinkeinopolitiikkaan, energia- ja ympäristöpolitiikkaan, asumiseen sekä koulutuksen ja osaamisen varmistamiseen liittyviä asioita, Mäenpää listasi.
