Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) pitää kansanäänestystä tarpeellisena, jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä. Vanhanen puolusti voimakkaasti kansanäänestä tiistaina Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa. Hän korosti, että jäsenyys edellyttää laajaa yhteisymmärrystä.
"En voisi kuvitella, että voisimme liittyä Naton jäseneksi ilman, että tästä valinnasta valitsisi laaja yhteisymmärrys", sanoi Vanhanen, joka piti oman Nato-kantansa vielä piilossa.
Vanhasen mukaan kansanäänestyksessä ei ole kyse siitä, että poliittinen johto menisi kansan selän taakse. Hän muistutti, että kansanäänestys järjestettäisiin vain, jos poliittinen johto itse esittäisi liittoutumista ja kokisi sen kansankunnan edun mukaiseksi. "Itse uskon, että Suomen kansa kokisi liittoutumisen tarpeen tuolloin samalla tavalla kuin poliittinen johto", Vanhanen lisäsi.
Tällä hetkellä valtaosa kansasta vastustaa Natoon menoa. Pääministerin mukaan EU-jäsenyys on oiva esimerkki siitä, että nykyaikaisessa demokratiassa ei voi tehdä merkittäviä päätöksiä ilman laaja-alaista tukea. Myös EU-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys.
Tällä hetkellä Suomen sotilaallinen liittoutuminen ei ole ajankohtaista. Todellisia paineita tai tarvetta siihen ei ole. Samalla Vanhasen mukaan on kuitenkin selvää, että Nato-jäsenyyden pitää säilyä Suomen valinnanmahdollisuuksien joukossa.
Lisäksi on pidettävä huolta puolustusvoimien Nato-yhteensopivuudesta.
Velvoitteet
tiedettävä
Vanhanen perusteli kansanäänestyksen tarvetta etenkin Naton-jäsen tuomille velvoitteilla. Kansan tukea tarvitaan siihen, että liittouduttaessa myös tulevien kumppaneiden on tiedettävä, että Suomen kansa on valmis osallistumaan jäsenyyden velvoitteisiin.
Vanhanen korosti myös laajan yhteisymmärryksen välttämättömyyttä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei enää voi olla harvainvaltaa.
"Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Suomessa mielletty perinteisesti jonkinlaiseksi harvojen ja valittujen toimintakentäksi, jolle kaivataan vahvaa ja yksinvaltaista isäntää, joka tarvittaessa vie Suomen vaikka Natoon kansan tunnoista välittämättä. Nämä ajat ovat kuitenkin peruuttamattomasti ohitse", Vanhanen sanoi.
Hän muistutti, että uusi perustuslaki on sinetöinyt toimintamallin, jonka perusajatus on valtiojohdon yhteistoiminta. Keskeisistä linjaratkaisuista tarvitaan tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan yhteisymmärrys. Se on Vanhasen mielestä toiminut mallikkaasti.
Vanhasen mukaan laaja yhteisymmärrys on kestävin toimintamalli myös turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa. "Se ei tee Suomesta heikkoa, vaan entistä vahvemman", Vanhanen totesi. Hänen mukaansa isojen muutosten pitää perustua laaja-alaiseen harkintaan ja perusteelliseen käsittelyyn. "Kun sitten otamme sitoumuksia, niin muut voivat olla vakuuttuneita siitä, että olemme tosissamme mukana", Vanhanen sanoi.
Hän korosti, että uskottava maanpuolustuskyky säilyy jatkossakin turvallisuuspolitiikkamme peruspilarina. "Suomi ei halua olla turvallisuuden vapaamatkustaja, vaan säilyy turvallisuuden tuottajana."
Vanhanen perusteli Nato-kansanäänestystä myös sillä, että EU-jäsenyydestäkin järjestettiin kansanäänestys. Hänen mukaansa Suomi on sitoutunut EU:hun vahvasti juuri kansanäänestyksen kautta.
"Olisimme varsin heikko jäsenvaltio mikäli jäsenyyspäätöksemme olisi tehty ilman sitä, että ratkaisu on kansan edessä perusteltu ja puolusteltu ja tätä kautta legitiimiksi mielletty", Vanhanen arveli.
Hänen mielestään nykyajassa aito johtajuus ei ole sitä, että toimii muiden mielipiteestä välittämättä vaan sitä, että on valmis puolustamaan omaa vakaumustaan suuren yleisön edessä.
Ei kiirettä muuttaa
rauhanturvalakia
Vanhanen ei ottanut selkeää kantaa rauhanturvalain muuttamiseen. Hän totesi, että mandaattikysymys saattaa nousta keskusteluun, jos haluamme luoda toimintavalmiuden tilanteeseen, jossa YK ei jostain syystä kykenisi päätöksentekoon.
Nykylain mukaan Suomi menee mukaan vain operaatioihin, joilla on YK:n tai Etyjin mandaatti. EU kuitenkin valmistelee nopean toiminnan joukkoja ja sen seurauksena Suomi joutuu arvioimaan rauhanturvalain ajanmukaisuutta.
Vanhasen mukaan tässä vaiheessa ei ole kiire tehdä ratkaisuja, koska EU:n nopean toiminnan joukkojen kehittely ja vaikutusten selvittäminen on vielä kesken. Sen sijaan tulevan selonteon pitää kyetä entistä paremmin kehittämään siviilikriisinhallintaa koskevaa politiikkamme.
Vaikka EU:n turvallisuuspoliittinen rooli kasvaa, säilyy Yhdysvaltain merkittävä ja rakentava rooli Euroopassa, Vanhanen arveli. Hän ei usko kehityksen aiheuttavan ristiriitaa EU:n ja USA:n välille.
"On Euroopan omien etujen mukaista varmistaa, että Yhdysvallat on edelleen poliittisesti kiinnostunut Euroopasta ja että suhde säilyy mahdollisimman vahvana". Vanhanen kertoi olevansa samaa mieltä Esko Ahon (kesk.) kanssa siitä, että fundamentalistista amerikkalaisvastaisuutta pitää välttää. Suomessa Vanhanen ei ole havainnut merkkejä tällaisesta mielialasta.
