Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) muistuttaa kaivoshankkeiden suuresta alueellisesta merkityksestä. Suurimmat kaivoshankkeet tuovat työtä ja toimeentuloa työttömyyden vaivaamille alueille.
"Malmilöydösten kannalta potentiaalisimmat alueet sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä tarvitaan kipeästi uusia työpaikkoja. 2000-luvun aluepolitiikan täytyy perustua alueiden omiin vahvuuksiin. On hyödynnettävä sijaintia, luonnon olosuhteita, raaka-aineita, nykyistä elinkeinotoimintaa ja osaamista", pääministeri Vanhanen sanoi Sotkamoon rakenteilla olevan Talvivaaran nikkelikaivoksen peruskiven muuraustilaisuudessa.
Vanhanen myönsi Suomessa tehdyn virheitä, kun kaivannaisteollisuus ja siihen liittyvä koulutus lähes ajettiin alas 1990-luvulla. Tuolloin tehtyjen ratkaisujen seurauksena osaavan työvoiman hankkiminen on yksi uusien kaivoshankkeiden suurimmista haasteista.
"Kaivannaisteollisuus näytteli tärkeää roolia, kun Suomea rakennettiin sodan jälkeen. Meillä panostettiin aktiivisesti malmin etsintään ja se tuotti myös tulosta. Tosin 1990-luvulla uskottiin, että ala ei enää kannata. Alan koulutusta ja malmin etsintää vähennettiin. Jälkikäteen ajateltuna arvio oli virheellinen", Vanhanen myönsi.
Keväällä alkaneet rakennustyöt Sotkamossa sijaitsevalla kaivosalueella ovat päässeet täyteen vauhtiin ja tällä haavaa urakoitsijoiden palkkalistoilla on työntekijöitä noin 450. Kaivosyhtiö itse työllistää noin 50 henkilöä.
Alkuvaiheen investoinnit alueelle ovat noin 450 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessa Talvivaaran kaivoksen investointien määrä nousee 600 miljoonaan euroon. Rahoitusta kaivosyhtiö keräsi listautumalla Lontoon pörssiin.
Kaivoksen tuotannon ylösajo käynnistyy vuoden 2008 lopulla. Talvivaarassa tiedossa olevien nikkelivarojen on arvioitu riittävän vähintään 25 vuodeksi. Kaivoksen ympärille arvioidaan syntyvän suoraan 400 työpaikkaa, jonka lisäksi välilliset työpaikat lisäävät kaivoksen vaikutusta merkittävästi. Kaivoksen on arvioitu synnyttävän alueelle yli tuhat uutta työpaikkaa.