Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan EU:n suurimpien maiden tiivistyvän yhteydenpidon taustalla on halu taata maille vahva asema unionin päätöksenteossa. Suomen linja taas on ollut erittäin eurooppalainen ja EU-henkinen.
- Yhteisenä nimittäjänä Suomen politiikalla on EU:n toimintakyvyn parantaminen. Se näkyy siinä, että me ajamme sitä, että mahdollisimman monista asioista päätöksiä tehdään määräenemmistöllä niin, että ylipäätään päätöksiä pystytään tekemään, eikä käyttäen yksimielisyyttä. Toisekseen haemme ministerineuvostoon sellaista äänestysjärjestelmää, jossa huomiota ei kiinnitetä siihen, kuinka pienellä joukolla saadaan päätös estettyä, vaan että saadaan ylipäätään päätöksiä aikaan, Vanhanen totesi Ylen TV1:n Maailmannäyttämöllä-ohjelmassa sunnuntaina.
- Me korostamme sitä, että pitää olla sellaiset instituutiot, jotka ovat toimintakykyisiä unionissa ja joihin saadaan kaikki maat kytkettyä, eikä niin, että viisi suurinta kokoontuu keskenään.
Eritahtisuuden hyöty ja haitta
Jean Monnet -professori Esko Antola kysyi ohjelmassa, olisiko Suomen syytä puntaroida omaa, tiivistyvään unioniin perustuvaa strategiaansa, kun yhä useammat EU-maat näkevät unionin kansallisten etujensa ajamisen välineenä.
- Onko peli muuttunut sillä tavalla, että se vaatii meiltäkin jotain uusia fiilauksia esimerkiksi suhtautumisessa integraation eritahtisuuteen?
Vanhasen mukaan eritahtisuus on noussut esiin lähinnä turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä.
- Mitä hyötyä niissäkään saataisiin eritahtisuudesta? Siellä helposti mennään alueille, jotka aiheuttavat kiistoja jäsenmaiden välille. Kyllä meidän intressinä pienenä maana on korostaa yhteisyyttä niin, että unionia kehitetään kokonaisuutena.
Vanhanen arvioi, että EU:n sotilaallisen kriisinhallintavalmiuden kohentamisesta huolimatta Euroopan rooli maailmassa keskittyy siviilikriisinhallintaan ja kehitysyhteistyöpanostuksiin. Yhteinen turvallisuusstrategia korostaa hyvin vähän perinteistä voimapolitiikkaa ja kertoo poliittisesta tahdosta painottaa siviilivallan merkitystä.
- En haluaisi dramatisoida tätä kehitystä, koska me reaalimaailmassa tiedämme sen, että me tarvitsemme myös sotilaallista kriisinhallintavalmiutta silloin, kun jossakin räjähtää. Myös eurooppalaisilla pitää olla kykyä toimia, niin että Yhdysvallat ei ole ainoa, joka pystyy toimimaan.
Tämä ei Vanhasen mielestä tarkoita Euroopan militarisoimista tai sitä, että kokisimme erityistä uhkaa: voimavaroja ei ole tarkoitettu aluepuolustukseen vaan Euroopan ulkopuolella tapahtuvaan kriisinhallintaan.