Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen pitää tärkeänä Euroopan unionin kehittämistä kokonaisuutena. EU:n sisälle ei tule luoda rajalinjoja tai valtapoliittista ydintä, vaikka käytännön asioissa eri maiden kehityserot ja olosuhteet otetaan huomioon.
Vanhanen linjasi sunnuntaina keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa Jyväskylässä keskustan ja Suomen EU-politiikkaa. Hän katsoi, että unionin eheyttä koskevat painotukset ovat tulleet valtavirraksi Suomen sisällä. Vain oppositio muistuttaa vielä välillä halustaan jakaa Eurooppaa ja osallistua ytimiin.
Kun EU laajenee 25 maan yhteisöksi vappuna, lisääntyy halu tehdä päätöksiä äänestyksin yksimielisyyden sijasta. Vanhasen mielestä Suomen on silloin vahvistettava etukäteisvaikuttamista käsiteltäviksi tuleviin asioihin. Myös joustava yhteistyö muiden maiden kanssa tulee entistä tärkeämmäksi.
Suomi on painottanut EU:n perussopimusneuvotteluissa määräenemmistöllä tehtävien päätöksenteon käyttöalan lisäämistä. Neuvoston äänestysjärjestelmän on korostettava tehokkuutta.
Vanhasen mukaan yhteisessä päätöksenteossa emme mieti veto-oikeutta päätösten estämiseksi, vaan toimimme saadaksemme aikaan yhteisiä päätöksiä.
Väyryselle
oma ohjelma
Äänestysaktiivisuutta EU-vaaleissa voidaan pääministerin näkemyksen mukaan nostaa puhumalla yleisten kansainvälisten teemojen sijasta niistä asioista, jotka todella kuuluvat EU-parlamentin päätösvaltaan. Ne liittyvät lainsäädäntöön ja budjettiin. Sen sijaan esimerkiksi Nato-jäsenyyttä ei päätetä Brysselissä, vaan Suomessa.
Keskustan euroedustaja Paavo Väyrynen pettyi puoluevaltuuskunnan yksimielisesti hyväksymään Eurooppa-kannanottoon. Hän ilmoitti olevansa täysin eri linjoilla Vanhasen eheyttä koskevien näkemysten kanssa. EU on Väyrysen mukaan jo eriytynyt ja eriytyy edelleen.
Väyrynen ilmoitti, ettei hän voi mennä vaaleihin keskustan ohjelmalla, koska se perustuu epärealistiseen arvioon Euroopan tilasta. Hän joutuu laatimaan oman ohjelman.
Väyrysen mielestä monet keskustan EU-ehdokkaat ovat itse asiassa samaa mieltä hänen kanssaan. Oikeaa näkemystä ei vain saada kannanottoihin, kun puolueen puheenjohtajalla on pääministerin arvovalta.
Muut keskustalaiset eivät yhtyneet tällaiseen arvioon. Vanhanenkin piti kiistaa vähäisenä ja arvioi puolueen rintaman olevan hyvin ehyt.
Kansanäänestyksen
tarve pitää arvioida
Keskusta lähtee eurovaaleihin tunnuksella "Enemmän Euroopasta". Suomella on puolueen mielestä lupa kysyä jäsenyytensä hyötyjen perään, mutta sen on oltava valmis myös antamaan oma panoksensa unionin kehittämiseen.
Eurooppa-kannanottoa muotoiltiin kokouksessa aavistuksen verran myötämielisemmäksi kansanäänestykselle perustuslaillisesta sopimuksesta. Sen järjestämistä on keskustan mielestä arvioitava, kun sopimus on neuvoteltu valmiiksi.
Kansanäänestysten järjestämisen on oltava mahdollista EU:ta koskevissa asioissa, mutta käytön on oltava harkittua. Kansalta kysyminen on tarpeellista esimerkiksi silloin, kun unionin perusluonne muuttuu olennaisesti.
Kannanotossa pidetään tärkeänä, että Suomi on aktiivisesti mukana kehittämässä unionin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Niiden kasvava merkitys tekee unionista yhä selkeämmin myös turvallisuusyhteisön poliittisen ja taloudellisen yhteisön lisäksi. Se vahvistaa osaltaan myös Suomen turvallisuusasemaa.
Puoluevaltuuskunnalle esittäytyi sunnuntaina viisitoista kaikkiaan kahdestakymmenestä keskustan euroehdokkaasta. Joukosta puuttuivat mm. kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki ja tv-tuottaja Kari Salmelainen.
Valtuuskunta päätti esittää kesäkuussa pidettävälle Tampereen puoluekokoukselle, että se siirtäisi keskustan oman presidenttiehdokkaan nimeämisen vuoden 2005 syksyllä kokoontuvalle ylimääräiselle puoluekokoukselle.
Saman vuoden keväällä ratkaistaan, järjestetäänkö presidenttiehdokkaasta esivaali.