EU eteni perjantaina aimo harppauksen kohti joulukuussa Kööpenhaminassa järjestettävää YK:n ilmastokokousta, kun unionimaat pääsivät sopuun ilmastopolitiikan rahoitusta koskeneessa kiistassa.
Puheenjohtajamaa Ruotsi löysi Brysselin EU-huippukokouksessa pitkien neuvottelujen jälkeen Länsi- ja Itä-Euroopan maille sopivan kompromissiratkaisun.
Pääministeri Matti Vanhasen mukaan EU on nyt löytänyt yhteisen äänen Kööpenhaminassa joulukuussa järjestettävään YK:n ilmastokokoukseen. Nyt löydetty yksimielisyys mahdollistaa Vanhasen mukaan myös kahdenvälisten ilmastoneuvottelujen käymisen Yhdysvaltain, Kiinan ja Intian kanssa marraskuussa.
Ensimmäinen huipputapaamisista on edessä ensi tiistaina, kun komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso ja puheenjohtajamaa Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt tapaavat presidentti Barack Obaman Washingtonissa.
Barroso ja Reinfeldt hykertelivät tyytyväisyydestä omassa lehdistötilaisuudessaan. Barroson mukaan kokouksen tulos osoittaa, että EU edelläkävijä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.
"EU:lla on nyt vahva neuvotteluasema. Lähtölaskenta Kööpenhaminaan on alkanut", Reinfeldt puolestaan sanoi.
Jakoavain kadoksissa
EU-maita jakoi ennen muuta kiista kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoituksesta. Puolan johtamien Itä-Euroopan maiden mielestä EU:n rahoitustaakka olisi pitänyt jakaa jäsenmaiden varallisuuden mukaan, mutta Länsi-Euroopan maat halusivat ottaa huomioon myös maiden päästötason.
Itä-Euroopan maissa käytetään yleisesti runsaspäästöistä hiilivoimaa, minkä takia maat vastustivat päästötason huomioon ottamista.
EU-maat sopivat, että jakoperusteessa painotetaan merkittävästi päästötasoja, mutta tarkkaa jakokaavaa huippukokouksessa ei määritelty.
Vanhasen mukaan tarkasta "jakoavaimesta" sopiminen jää Kööpenhaminan kokoukseen, missä EU-maiden täytyy pitää kansainvälisten keskustelujen lomassa omia neuvotteluitaan.
Kysymys jakoavaimesta on Vanhasen mukaan EU:lle keskeinen, sillä unioni tuottaa maailman kasvihuonekaasupäästöistä vain vajaat 20 prosenttia, vaikka sen osuus maailman bruttokansantuotteesta on noin 30 prosenttia.
Kiinan osuus maailman päästöistä sen sijaan on lähes viidennes, vaikka sen osuus bruttokansantuotteesta on vain noin viisi prosenttia.
Ympäristöjärjestöt nyreinä
EU-maat olivat yksimielisiä siitä, että kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoittamiseen tarvitaan vuoteen 2020 mennessä 100 miljardia euroa vuodessa.
Vaadittavan kansainvälisen julkisen tuen määräksi EU-maat arvioivat 22-50 miljardia euroa vuodessa, mutta EU:n osuutta tästä summasta ei määritelty.
Ympäristöjärjestöt olivat perjantaina pettyneitä huippukokouksen tuloksiin, sillä ne olivat toivoneet EU:lta selkeää summaa, jolla se on valmis tukemaan kehittyviä maita ilmastonmuutoksen sopeutumisessa.
Greenpeace ja muut kansalaisjärjestöt ovat toivoneet EU:lta sitoutumista 35 miljardin euron julkiseen tukeen kehittyville maille vuonna 2020.