Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei sanonut MTK:n Oulun liittokokouksessa torstaina sitä, mitä viljelijäväestö odotti.
31. liittokokoukseen saapunut järjestöväki ei saanut selvää lupausta maataloustuposta. Toisaalta pääministeri kyllä mainitsi, että järjestön marraskuussa tekemiä ehdotuksia maatalouden ja maaseudun elinvoiman turvaamiseksi käsitellään parhaillaan.
"Nykyhallituksen omaksuman toimintakulttuurin mukaisesti en halua kommentoida esityksiä kesken käsittelyn", Vanhanen totesi. Tämä ei suoria sanoja kaivanneita viljelijöitä lämmittänyt.
MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälän mielestä paine hallitusta kohtaan kasvaa. "Vanhasen puhe ei niitä vähentänyt", hän sanoi liittokokouksen yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Hän huomautti, että maaliskuuhun on kovin lyhyt aika. "Päätökset puuttuvat, vaikka asioita tietysti käsitellään."
"MTK hämmästyy, jos Vanhasen hallitus rikkoo jotain mitä Paavo Lipposen hallitus aikoinaan rakensi", Härmälä sanoi. Hän uskoo ja toivoo yhä, että kyse on maataloustupon lykkäyksestä, ei järjestelmän murentamisesta.
Maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) sai aiempaa ymmärtäväisemmän käsittelyn järjestöväeltä, mutta MTK:n Pohjois-Pohjamaan puheenjohtaja Eero Isomaan mielestä Korkeaoja on aivan liian nöyrä suhteessa EU:n komissioon.
Isomaa haluaisi omalta ministeriltä terävämpää otetta, koska epäilee komission unohtavan pienen jäsenmaan erityisolot. "Hyvä, että sinä sanoit, ettei minun tarvinnut", Härmälä nauroi.
Murroksen keskellä
yhä hengissä
Yhteinen ymmärrys pääministeri Vanhasella ja MTK:n johdolla oli siitä, että maatalouspolitiikassa on tapahtunut paljon, eikä loppua näy. Nyt on meneillään suurin muutos sitten vuoden 1995, kun Suomi liittyi unioniin.
Vanhanen sanoi, että menneet vuodet ovat edellyttäneet viljelijöiltä suurta kärsivällisyyttä, koska uudistusten tilakohtaisia vaikutuksia ei voi vieläkään tietää. "Voin vain vakuuttaa, että hallinto tekee parhaansa, että muutokset olisivat järkeviä ja oikeudenmukaisia", pääministeri sanoi.
Vanhanen murehti sitä, että ruoka maksaa enemmän kuin ennen jäsenyyttä.
Pääministeri vakuutti tietävänsä, että tuottajahintojen on käynyt köpelösti. "Näyttää siltä, että kauppa ja teollisuus ovat syöneet ruuan hinnan alenemisesta koituneen hyödyn. Kehitystä ei voi pitää tyydyttävänä sen paremmin tuottajien kuin kuluttajienkaan näkökulmasta."
Vanhanen toivoo, että viranomaiset pitävät jatkuvasti yllä julkista tietoa elintarvikkeiden hinnanmuodostuksen tekijöistä. "Ilmeistä on, että ruokaketjussa viljelijän ja kuluttajan välillä on edelleen tarvetta lisätä tehokkuutta", pääministeri mainitsi.
Vanhanen lohdutti viljelijöitä, että suhteellisen lähellä on aika jolloin maatalouskin elinkeinona huomaa olevansa uuden nousun edessä. Tähän nousuun liittyy hänen mielestään monia teknologisia ja institutionaalisia muutoksia.
Uhkia, mutta
jotain hyvääkin
MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälän mielestä EU:sta on selvitty "pelättyä paremmin". Se ei tapahtunut hyvän tuurin ansiosta, vaan kovalla työllä. "Pelkäsin hallitsematonta maaltapakoa, mutta sitä ei tullut."
Mutta edessä on taas jotain ihan uutta, eikä niin helppoa. "Euroopan maatalouspolitiikkaa globalisoidaan", Härmälä mainitsi. Se ei saa hänen mielestään käydä niin, että laita-alueet syödään ensin pois. Suomessa sokerintuotanto loppuisi tällä menolla nopeasti.
Uhkista huolimatta globalisaatiossa on Härmälän mielestä paljon hyvää. "Sen vastustaminen ei taida olla mahdollista tai edes kannatettavaa."
Köyhät ovat päässeet tai pääsemässä kehitykseen mukaan. Se on lisännyt myös tuntuvasti rikkaiden maiden kansalaisten hyvinvointia ja ostovoimaa tarjotessaan aina vain halvempia ja halvempia tuotteita.
Tähänastiset globalisaation kielteiset vaikutukset ovat olleet Suomelle vielä pieniä. Tämä johtuu Härmälän mielestä siitä, että esimerkiksi meitä lähellä olevaan elintarvikeketjuun tai metsäsektoriin globalisaatio ei ole vielä iskenyt täydellä painolla.
Varautumista
yllätyksiä vastaan
Ja seuraavaksi uutta tulee taas EU:n kautta. Perinteisten länsieurooppalaisten perheviljelmien rinnalle on tullut itäisen Keski-Euroopan teolliset suurtilat, jotka ovat sekä rakenteensa että yhteiskuntien yleisen kustannustason takia erittäin kilpailukykyisiä.
Tämän lisäksi unioniin tulee pian maita, jotka tuovat EU:n maaseudun kehityspolitiikkaan Härmälän mielestä kokonaan uuden ulottuvuuden, miljooniin nousevan maaseutuköyhällistön. "Sen aseman parantaminen kuluttaa väkisinkin suuren osan EU:n yhteisistä resursseista."
Mutta juuri näitä asioita MTK:n liittokokous aikoo nyt Oulussa kaksipäiväisessä kokouksessaan käsitellä, varmistaa, etteivät asiat tule yllätyksinä.
Härmälä evästi työryhmiin iltapäiväksi vetäytyneitä kokousedustajia muistuttamalla, että MTK:lla on kautta historiansa ollut hyvä kyky ottaa ote tulevaisuudesta.
Viljelijäväestön ilonaihe kaiken keskellä on se, että yhä jopa 85 prosenttia meillä syötävästä ruuasta on suomalaista. Härmälä mainitsikin, ettei millään tuella ole mitään merkitystä, jos kukaan ei osta tuotteitamme. "Markkinat ratkaisevat kaiken."