Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei hyväksy EU:n komission tuoretta esitystä EU:n sokeripolitiikan uudistamisesta. Hänen mielestään hintojen lasku, kiintiöiden supistaminen ja kiintiöiden siirtäminen merkitsisi sitä, että EU:n reuna-alueilla sokerin tuotanto siirtyisi muualle. Suomessa kyse olisi tuotannon loppumisesta.
Vanhanen kommentoi komission esitystä STT:lle keskiviikkona alkaneen Hollannin-vierailunsa yhteydessä. Sokerista ei puhuttu vierailun isännän EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Hollannin pääministerin Jan Peter Balkenenden kanssa.
Vanhanen muistutti, että komission esityksen läpimeno merkitsisi vakavia vaikeuksia Välimeren alueelle, Slovakialle, Slovenialle Liettualle, Latvialle, Irlannille ja Suomelle. Suomi ei ole siten yksin. Tavoitteeksi on siten asetettava laaja yhteinen rintama, kun esitys siirtyy poliittiselle tasolle.
Vanhasen tietojen mukaan komissiossakin oli suomalaisedustajan lisäksi muita, jotka vastustivat esitystä.
Vanhanen korosti, että komission esitys sotii myös EU:n huippukokouksen monasti esittämää linjaa vastaan. Periaatteena on, että maataloutta pitää voida harjoittaa koko unionin alueella, myös ilmastollisesti vaikeilla alueilla. Päätöksessä kyse olisi siten myös periaatteellisesta asiasta.
Selvää hänen mielestään on, että maataloudessa ei voi keskittyä vain yhteen tai kahteen tuotantosuuntaan. Kyse on monipuolisesta maataloudesta.
- Erityisesti pyrkimys aktiivisesti siirtää sokerin tuotantoa ilmastollisesti edullisemmille alueille herättää vain kysymyksen, mitä sitten sokerin jälkeen, hän muistutti.
Hollanti ja Suomi eri linjoilla rahoituskysymyksissä
Vanhasen ja Balkenenden keskusteluissa keskeisellä sijalla olivat EU:n tulevat rahoitusratkaisut vuosille 2007-2013. Selvää on, että Hollannin puheenjohtajakaudella ratkaisua ei vielä synny. Balkenende kuitenkin korosti lyhyessä lehdistötapaamisessa, että Hollanti pyrkii pääsemään mahdollisimman pitkälle asian valmistelussa.
Keskustelussa tuli selkeästi esiin, että Suomen ja Hollannin tavoitteet eroavat selvästi toisistaan. Hollanti on nykyisin suurin nettomaksaja, ja Vanhasenkin mielestä on perusteltua, että se saa jotain hyvitystä.
Hollannin ajamalla korjauskertoimella asiaa ei Vanhasen mielestä kuitenkaan ratkaista. Ratkaisu merkitsisi, että Suomi monen muun joukossa joutuisi maksamaan selvästi nykyistä enemmän.
Vanhanen myönsi, että kompromissien kautta tähänkin kysymykseen löydetään varmasti ratkaisu. Suomen kompromissitavoitteen pohjana on, että EU:n budjetin kokonaismenot EU-maiden bruttokansantulosta olisi noin 1,1 prosenttia. Hollannille yläraja on yksi prosentti.
Lisäongelmaa aiheuttaa se, että Britannia on jo 20 vuotta saanut tuntuvan alennuksen jäsenmaksustaan. Perusteena on ollut, että Britannia ei ole juuri hyötynyt EU:n maataloustuesta. Britannia ehdottomasti kiinni tästä poikkeuksesta.
Vanhasen ja monen muunkin EU-maan johtajan mielestä tavoitteeksi on kuitenkin asetettava, ettei millään maalla ole tällaista poikkeusta.
Turkin jäsenyysneuvotteluista päätetään joulukuussa
Toinen Hollannin puheenjohtajakauden tärkeä kysymys on jäsenyysneuvottelujen mahdollinen aloittaminen Turkin kanssa. EU:n komissio antaa lokakuun alussa lausunnon Turkin jäsenyyskelpoisuudesta. Lausuntoa käsitellään laajasti jäsenmaissa, ja päätöksenteon paikka on joulukuussa pidettävä huippukokous.
Balkenende huomautti, että jos Turkin katsotaan täyttävän ns. Kööpenhaminan kriteerit, jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle ei ole esteitä.
Hollanti hamuaa muiden tapaan mahdollisimman merkittävää paikkaa uudessa komissiossa. On sanottu, että Hollanti haluaisi maatalouskomissaarin salkun. Balkenende ei kuitenkaan suostunut sanallakaan spekuloimaan komissaarikysymystä.
Pääministerien keskustelut käytiin Haagissa.