Suomi ei aio kytkeä Etelä-Suomen kansallisen 141-maataloustuen kohtaloa ja EU:n perussopimuksen ratifiointia toisiinsa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) teki tämän selväksi eduskunnalle tiistaina EU:n tuoreesta perussopimuksesta antamassaan pääministerin ilmoituksessa.
"Tällaisella kytkennällä olisimme ensinnäkin potkaisseet omaan nilkkaamme sopimusneuvotteluissa - olisimme asettuneet kaatamaan perussopimusta, jota olemme itse pitäneet välttämättömänä."
Pääministerin omassakin puolueessa on haluja nostaa perussopimuksen kaataminen painostuskeinoksi 141-asiassa. Vanhasen mukaan tällainen toisiinsa liittymättömien asioiden koplaaminen ei kuitenkaan tuota tulosta. Unionissa jouduttaisiin hänen mielestään täysin kestämättömään tilanteeseen, jos tällainen menettely hyväksyttäisiin.
"Missään asiassa ei voitaisi enää edetä. Koska 141-artiklaneuvottelut ovat Suomen ja komission välisiä, ei ole ollenkaan varmaa, että asian esille nostaminen HVK:ssa olisi edistänyt sitä. Voimme olla tarvittaessa kovia unionissa ilman, että sotkemme toimintatapoja tai sekoitamme muita tärkeitä asioita."
Neuvottelut sujuvat normaalisti
Vanhasen mukaan 141-neuvottelut sujuvat normaalisti. Neuvottelujen tekninen osa on saatu päätökseen, ja on löydetty malli, joka sovittaa 141-tukea hyvin yhteen maatalouspolitiikan yleisen linjan kanssa.
Nyt alkaneessa neuvottelujen poliittisessa vaiheessa neuvotellaan erityisesti tuen hyväksyttävyydestä, kestosta ja tason alenemisen vauhdista. Pääministeri sanoi käyvänsä tarvittaessa Brysselissä uudelleen.
Vanhasen mukaan tässä vaiheessa prosessia ei ole mitään syytä epäillä, etteikö asiaan saada tälläkin kertaa neuvottelemalla hyväksyttävä lopputulos.
Pääministeri katsoi, että selkeä ja rakentava toimintatapa tuo pitkällä tähtäyksellä Suomen kannalta parhaan tuloksen.
"Mutta johdonmukaisen ja luotettavan kumppanin maine on myös helppo menettää. Silloin heikkenevät ratkaisevasti myös vaikutusmahdollisuudet", hän varoitti.
Vanhanen tiivisti Suomen kaltaisen jäsenmaan vaikuttamisstrategian EU:ssa kolmeen sanaan. Ne ovat hänen mukaansa aktiivisuus, johdonmukaisuus ja oman edun puolustaminen.