Suomalaisten tyytyväisyys pääministeri Matti Vanhaseen laskee hitaasti mutta varmasti. Keskustan sisällä tällä alkaa olla kunnallisvaalitappion jälkeen jo poliittista merkitystä.
Tänään Kalevassa julkaistavat mielipidekyselyn tulokset osoittavat, että suomalaisten tyytyväisyys pääministeri Matti Vanhasen toimintaa kohtaan hupenee. Alamäki ei ole dramaattisen jyrkkä, mutta kehityksen suunta on selvä.
Ilmapiirin muutokset on helppo havaita, sillä Kaleva on selvittänyt puolen vuoden välein samoin kysymyksin kansan tyytyväisyyttä vallanpitäjiin jo usean presidentin, pääministerin ja hallituksen ajan. Kun Vanhanen aloitti pääministerinä, hänen saamansa suosio oli aikasarjassa poikkeuksellisen korkea.
Vuosina 2004-2006 pitkälti yli puolet suomalaisista sanoi olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä Vanhasen toimintaan. Sitten alkoi laskukausi, joka on jatkunut joka kyselyssä. Nyt Vanhaseen tyytyväisiä oli enää 41 prosenttia haastatelluista.
Se on Vanhaselle kehnoin lukema hänen pääministeriaikanaan ja vastaa kutakuinkin sitä, mitä Paavo Lipposesta ajateltiin tämän pääministerikauden loppuvuosina tai Anneli Jäätteenmäestä tämän aloittaessa lyhyeksi jääneen kautensa.
On tavanomaista, että politiikkojen kasvot kuluvat. Pääministeri on esillä enemmän kuin kukaan toinen poliitikko, ja jossain vaiheessa voi tulla kyllästymisraja vastaan. Kuitenkin Lipponen aloitti hyvin epäsuosittuna ja nosti pikku hiljaa lukemiaan. Vanhasen luvut näyttävät päinvastaista kehitystä.
Samaan aikaan tyytyväisyys Vanhasen johtamaan hallitukseen näyttäisi olevan nousussa ja palautumassa kuopan jälkeen parin vuoden takaiselle tasolle. On siis olemassa ristiriita siinä, mitä hallituksesta ja sen johtajasta ajatellaan.
Tällä kertaa mittaustulosta vahvistaa ilmeisesti keskustan heikko tulos kunnallisvaaleissa. Kalevan gallupissa tiedusteltiin tyytyväisyyttä Vanhaseen pääministerinä. On todennäköistä, että vaalien jälkeen moni vastaaja on yhdistänyt arvioonsa myös mielikuvaansa Vanhasesta keskustan puheenjohtajana.
Erityisen oleellista on, että keskustan omien kannattajien joukossa tyytyväisyys hänen toimintaansa on alentunut lähes kymmenen prosenttiyksikköä puolessa vuodessa. Siihen Vanhasella ei ole varaa, sillä se tarkoittaa hänen poliittisen pääomansa murenemista siellä, mistä hän tarvitsee eniten tukea.
On ennenaikaista puhua kriisistä, sillä nykyisetkin lukemat ovat Vanhaselle aivan kelvollisia. Mutta jos hän ei saa laskevaa suuntaa kääntymään tai pysähtymään, se tietää suuria ongelmia. Niitä lisäävät keskustan sisällä jatkuvat puheet Vanhasen asemasta. Kansanedustaja Markku Laukkanen ehti jo ehdottamaan ylimääräistä puoluekokousta ensi kesälle. Sellaisen järjestäminen on täysin epätodennäköistä. Pitäisi olla vastaehdokas, joka Vanhasen kaataisi, eikä sellaista näy.
Varsinainen puoluekokous pidetään 2010, vajaa vuosi ennen eduskuntavaaleja. Vanhanen haluaa jatkaa kolmannenkin kauden pääministerinä. Puolueen varapuheenjohtaja Antti Rantakangas muistutti Kalevassa perjantaina, että pääministerinkin on vaihduttava, jos tuolloin puolueen puheenjohtaja vaihtuu.
Rantakangas ylidramatisoi, mutta mitä enemmän Vanhasen asemasta kohutaan, sitä enemmän se nakertaa hänen asemaansa. Kierteen katkaisu on vaikeaa. Paljon puhuvaa on se, että kaikkein tyytyväisimpiä hallituksen toimintaan ovat kokoomuksen kannattajat.