Lukijalta
Mielipide

Vanhanaikaisten lautakuntien tilalle asiantuntijat – esimerkiksi vammaispalveluissa ko. päätöksillä on ihmisten arkipäivään todella merkittävä vaikutus

Miten tämä voi olla edes totta: 1950-luvun agraariyhteiskunnan malli sosiaalilautakunnasta voi olla voimassa kunnissa vielä tämän päivän Suomessa?

Miten tämä voi olla edes totta: 1950-luvun agraariyhteiskunnan malli sosiaalilautakunnasta voi olla voimassa kunnissa vielä tämän päivän Suomessa? Kuntahallinto tässä asiassa on jämähtänyt sadan vuoden takaiseen tilanteeseen.

Selventäen: Muutamalla kuntapoliitikolla on valta ratkaista ihmisten sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä henkilökohtaisia virkamiespäätöksiä.

Kyse on kuntien yksilölautakunnista, jotka ratkaisevat virkamiespäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset, esimerkiksi kuuluuko jollekin vammaispalvelulain mukainen oikeus. Tavanomaisesti lautakunta hylkää oikaisuvaatimukset esittelijän esityksestä.

Näissä lautakunnissa virkavastuullisia päättäjiä ovat kunnanvaltuutetut, esimerkiksi kuntayhtymässä yhtymähallituksen muutamat jäsenet.

Pidän nykyaikana todella kummallisena, että rivivaltuutetut joutuvat ratkaisemaan henkilökohtaisia asioita, joihin liittyy keskeisesti lainsäädännön, terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi.

Vuosikymmeniä sitten ko. sosiaalitoimen asioista päättivät ”ymmärtävät” kunnan miehet: Autettiin esimerkiksi ruoka-avulla köyhiä ja järjestettiin koteja kodittomille.

Nyt on toinen aika. Asiat ovat monimutkaisia, pirstaleisia ja päätöksenteko edellyttää vahvaa asiaosaamista monilta alueilta ja etenkin erittäin hyvää lainsäädännön tuntemusta. Tätä osaamista ei ole rivivaltuutetuilla eikä muutoinkaan edellytyksiä tutkia ja perehtyä tapauksiin niin kuin pitäisi.

Asiaan valmistautumista kuvaa se, että lautakunnan jäsenet ovat saattaneet saada vain hyvin lyhyen tiivistelmän usean sivun oikaisuvaatimuksesta liitteineen.

"Pidän nykyaikana todella kummallisena, että rivivaltuutetut joutuvat ratkaisemaan henkilökohtaisia asioita, joihin liittyy keskeisesti lainsäädännön, terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi."

Osaamisen haasteesta kertoo muun muassa se, että vammaispalvelupäätökseen vaikuttaa 5–6 eri lakia perustuslaista YK:n vammaissopimukseen, jota Suomessa on noudatettava lakina, sekä lakien taustalla olevat asetukset ja hallituksen esitykset.

Nykyinen vanhanaikainen malli näissä em. sote-päätösten valituskäytännössä tulee ehdottomasti uudistaa. Kuka Suomessa hyötyy ja miten näistä teatterin kaltaisista lautakuntaesityksistä?

Esimerkiksi vammaispalveluissa ko. päätöksillä on ihmisten arkipäivään todella merkittävä vaikutus. Kielteisten päätösten seuraamusten arviointia ei tee kukaan, liukuhihnalla on jo tulossa uusi tapaus.

Poliittisten lautakuntien sijaan oikaisuvaatimusten käsittely ja päätösvalta tulisi olla asiantuntijoilla, joihin kuuluu välttämättä lakimies.

Tällaisessa asetelmassa kuntien lainvastaiset toimintaohjeet ovat koetuksella ja ”kepillä jäätä" -kokeilu vaikeutuu.

Yksilölautakunnan taholta kuulin kerran, että lautakunnassa keskustellaan.

Minulle ei ole uutta, että kokouksessa keskustellaan. Vaadin kuitenkin keskustelua enemmän: kunnollista asioihin perehtymistä, osaamista, ymmärrystä, puolueettomuutta ja luotettavuutta. Vaadin todellista kiinnostusta ihmisten tilanteisiin. Vaadin asiallista ja järkevää muutosta.

Marja-Terttu Nuolioja

Nivala

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.