Raahe Vanha Raahe on aihe, joka perinteisesti herättää kaupunkilaisissa voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan. Kun toiset ovat valmiita taistelemaan kynsin ja hampain jokaisen alueen rakennuksen puolesta, toiset suosittelisivat puskutraktorin tilaamista.
Yleinen mielipide tuntuu kuitenkin kallistuneen vanhan Raahen puolelle. Uutta arvostusta todistaa esimerkiksi viime kesänä järjestettyjen historiallisten kävelykierrosten suosio. Kierroksilla kävi turistien lisäksi jopa raahelaisia, jotka ovat alkaneet katsella kotikaupunkiaan uusin silmin, myhäili Raahe-seura ry:n puheenjohtaja Pirkko Utriainen keskiviikkona pidetyssä vanha Raahe -iltapäivässä.
Takavuosien purkuinnostuksesta huolimatta Raahessa on säilynyt sangen paljon vanhaa rakennuskantaa. Haasteena on nyt sekä vanhan Raahen säilyttäminen että kehittäminen. Tarkoituksena ei ole alueen museoiminen, vaan elävä, toimiva ja nykyaikainen kaupunginosa, lähellä palveluja ja merta, Utriainen visioi.
Samoilla linjoilla oli myös tutkija Elisa El Harouny Oulun yliopistosta. Historiallisessa puukaupungissa asumisesta väitöskirjaansa tekevä El Harouny haluaa korostaa, että vanha puukaupunkikin on arkista asumistilaa ja -ympäristöä.
Tähän asti kulttuuriympäristön suojelu on perustunut pääasiassa rakennushistorialliseen näkökantaan, jolloin rakennusten ikä, tyylipiirteet, asemakaava ja kaupunkikuva ovat merkittävimmässä osassa. El Harouny haluaa kuitenkin laajentaa suojelunäkökulman myös asukkaisiin. Hänen mielestään suojelun elinehto on se, minkälaista asumista ja elinpiirin se tarjoaa.
Suojelu ei sulje pois kehittämistä
El Harouny on haastatellut tutkimustaan varten vanhan Raahen asukkaita ja kertoo yllätyksekseen havainneensa asumisen ja suojelun tavoitteiden olevan pitkälti yhteneväisiä. Suojelu ei sulje pois alueen kehittämistä, vaan pohjimmiltaan kyse on samasta asiasta. Esimerkiksi täydennysrakentaminen on alueen suojelua, kertoo Elisa El Harouny.
Haastatteluissa vanhassa Raahessa asumisen myönteisimmiksi piirteiksi nousivat puukaupunkipihapiiri, turvallisuus ja rauhallisuus sekä keskeinen sijainti ja meren läheisyys.
"Puukaupunkipiha eli kokonaisuus sitä ympäröivine rakennuksineen tuo asukkaille oman rauhan ja elinpiirin. Se on oikeastaan koko puukaupunkiasumisen ydin. Pihaan kuuluvia ulkorakennuksia ei koeta rasituksiksi. Se tuo asumismukavuutta, antaa näkö- ja tuulensuojaa, varastotilaa ja on komea katsella."
El Harounyn mielestä vanhan Raahen kehittämisessä kannattaakin hyödyntää puukaupunkipihatapaa. Kun täydennysrakentamista tehdään, olisi katsottava tonttikokonaisuutta, ei vain yksittäistä rakennusta.
Vanhan Raahen kielteisiksi seikoiksi koettiin ennen kaikkea katujen huono kunto, tyhjät talot jaelävyyden puute. Myös korjaamisen kalleutta, hitautta ja välillä huonoa laatua arvosteltiin.
"Karkeistaen voisi sanoa, että myönteiset asiat liittyvät ympäristön vanhoihin piirteisiin ja kielteiset nykyajan mukanaan tuomiin ilmiöihin. Jonkun verran tuli ilmi myös vanhan Raahen vähättelyä muihin merkittäviin puukaupunkeihin verrattuna. Sen voi unohtaa, että niin olisi."
Vanhat asutusalueet hyvin säilyneitä
Vanhassa Raahessa viime kesänä suoritetusta kaupunkiarkeologisesta inventoinnista kertonut tutkija Marianna Niukkanen Museovirastosta kehui Raahea tähän mennessä tutkituista kaupungeista parhaiten säilyneeksi. Inventointikohteena olivat ennen Isovihaa asutetut alueet.
Kaupunkiarkeologiassa mennään kirjaimellisesti maan alle ja ihmisten aikaansaamaa kulttuurikerrosta tutkimalla etsitään vastauksia kysymyksiin, joista ei ole mahdollista saada selvyyttä kirjallisista lähteistä.
Inventointi tehtiin ennen kaikkea vastaisen varalle. Käytännön merkitystä sillä ei asukkaiden jokapäiväiselle elämälle ole, mutta jos inventoimisen yhteydessä tutkimukselle mielenkiintoiseksi arvioiduilla alueille aiotaan rakentaa, asia on otettava huomioon.
Museovirastolla ei ole rahaa ryhtyä itse tutkimuskaivauksiin, vaikka Raahesta mielenkiintoisia tutkimustuloksia voisi saadakin. Kaivauksiin Museovirasto ryhtyy, jos alueelle tulee rakennushankkeita. Itse rakentamiselle ei asiasta pitäisi olla muuta haittaa kuin ehkä vähän viivytystä.
"Kaupungeissa ei ole vielä tullut vastaan tapausta, että rakentaminen kiellettäisiin kokonaan. Jonkun verran voi joutua odottamaan tutkimusten takia, mutta tuskin alueen pysyvää rauhoittamista tapahtuu", rauhoitteli Niukkanen.