Vanhan etsijä saa nähdä vaivaa

Vanhan tavaran kauppa on siirtynyt viime vuosina entistä enemmän kirpputoreille. Kirpputori ei ole kuitenkaan hintatietoisen mielestä aina paras paikka tehdä löytöjä - himoitsemansa huonekalun tai designesineen voi hyvällä tuurilla löytää huutokaupasta tai antiikkia ja muuta vanhaa tavaraa kauppaavasta osto- ja myyntiliikkeestä kirpparia huokeammalla.

Vanhasta tavarasta kiinnostunt voi tehdä löytöjä esimerkiksi antiikkiliikkeissä ja taidehuutokaupoissa.
Vanhasta tavarasta kiinnostunt voi tehdä löytöjä esimerkiksi antiikkiliikkeissä ja taidehuutokaupoissa.
Kuva: Kimmo Brandt

Vanhan tavaran kauppa on siirtynyt viime vuosina entistä enemmän kirpputoreille. Kirpputori ei ole kuitenkaan hintatietoisen mielestä aina paras paikka tehdä löytöjä - himoitsemansa huonekalun tai designesineen voi hyvällä tuurilla löytää huutokaupasta tai antiikkia ja muuta vanhaa tavaraa kauppaavasta osto- ja myyntiliikkeestä kirpparia huokeammalla.

"Kun olen myynyt jonkun maitokannun 15 eurolla, seuraavalla viikolla samaista kannua on kaupattu kirpputorilla 135 eurolla", Oulussa vuosikymmenet osto- ja myyntiliikettä pitänyt sekä useita huutokauppoja meklaroinut Mauno Heikkilä huomauttaa.

Pohjolan kirppiksen yrittäjänä runsaat kaksi vuotta toiminut Merja Ylitie puolestaan arvioi, että euron vaikutuksesta hinnat ovat nousseet kautta linjan, niin kirpputoreilla kuin huutokaupoissakin.

Viime vuosina suureen suosioon nousseita nettihuutokauppoja Ylitie ei näe kirpputorien kilpailijoina. "Nettihuutokauppaan mennään todennäköisesti silloin, kun on tarve löytää joku tietty juttu. Kirppareilla taas periaatteena on kierrellä ja tehdä löytöjä. Pitää osata olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Parhaat tavarat menevät päältä ensimmäiseksi, kun keräilijöitä ja asiantuntijoita on liikkeellä paljon", hän tiivistää.

"Mutta mikä on löytö? Eikö se ole joku sellainen, mitä itse haluaa ja minkä on valmis hankkimaan hinnastakin riippumatta?" Ylitie heittää.

Pohjois-Pohjanmaan museon tutkijan Terttu Pellikan mielestä makoisimmat vanhan tavaran apajat ovat tarjolla antiikkimarkkinoilla tai -messuilla. "Itselläni on kokemuksia etenkin Etelä-Suomesta Billnäsin antiikkimarkkinoilta ja Helsingin Wanhan sataman antiikki- ja taidemessuilta. Niiltä olen onnistunut hankkimaan itselleni värillistä 1950- ja 1960-lukujen designlasia, ja vielä edullisesti", Pellikka kertoo.

Hän muistuttaa, että markkinoita, kirpputoreja ja huutokauppoja on monentasoisia - osassa niistä voi tehdä löytöjä, osassa ei.



Kivijalkakauppoja
yhä vähemmän


Terttu Pellikka arvioi, että nykyään yhä useampi antiikkikauppias saa kiinteän myymälän sijaan tienestinsä eri puolilla maata järjestettäviä antiikkimarkkinoilta kiertämällä.

Oulussa toimii nykyisellään enää hyvä jos puolenkymmentä antiikkikauppiasta, kun heitä kymmenkunta vuotta sitten oli Mauno Heikkilän arvion mukaan "pitkälti toistakymmentä".

Heikkilä epäilee, että osa kivijalkakaupastaan luopuneista vanha tavaran myyjistä olisi voinut siirtyä kirpputorikauppiaiksi. "Esimerkiksi Turun seudulta olen kuullut, että sielläkin olisi yli kymmenen alan liikettä lopettanut, kun kirpputorikaupasta saa paremman katteen."



Kovat ajat
kirpputoreillakin


Kirpputorikaupan kilpailu on sekin kiristynyt.

"Kirpputorien kilpailu on Oulussa niin kovaa, etteivät täällä pärjää kuin suuret toimijat. Mutta ei sekään riitä, että liikepaikkana on iso halli. Pitää olla myös helposti asiakkaitten saavutettavissa", Merja Ylitie huomauttaa.

Kymmenkunta vuotta toiminut Pohjolan kirppis joutui lopettamaan toimintansa maaliskuun lopussa, koska sen Limingantullissa Kempeleentie 4:ssä sijainneelle liikepaikalle rakennetaan uudet tilat urheiluliikkeelle. Korvaavaa liikepaikkaa ei ole kirpputorille toistaiseksi löytynyt.

Ilmoita asiavirheestä