Vanhaa vaa­li­taan Ou­lan­gal­la

Kirvesmiehillä Simo Hyrkkäällä ja Juhani Kurvisella on edessään mielenkiintoinen ja haastava urakka Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa. Miesten on määrä kunnostaa kesän aikana puiston alueella kaikkiaan 12 vanhaa niittylatoa.

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Heidi Lumijärvi (vas.), arkkitehti Saija Palviainen ja Kulma-projektin projektipäällikkö Hannele Kytö tutkivat Runsuniityn kunnostettavaa niittylatoa.
Metsähallituksen erikoissuunnittelija Heidi Lumijärvi (vas.), arkkitehti Saija Palviainen ja Kulma-projektin projektipäällikkö Hannele Kytö tutkivat Runsuniityn kunnostettavaa niittylatoa.

Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelujen palkkalistoilla olevilla kirvesmiehillä Simo Hyrkkäällä ja Juhani Kurvisella on edessään mielenkiintoinen ja haastava urakka Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa.

Miesten on nimittäin määrä kunnostaa kesän aikana puiston alueella kaikkiaan 12 vanhaa niittylatoa. Haastavaksi työn tekee se, että kunnostukset pitää tehdä perinteisillä materiaaleilla ja työskentelytavoilla.

"Kyllä näistä hyvä tulee, kun saadaan tehdä työtä rauhassa", Simo Hyrkäs tuumi kahdelle Rytisuon luontopolun varressa olevalle ladolle tehdyllä tutustumiskierroksella.

Mukana oli myös Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelujen viime vuonna aloittaman Kulma-projektin edustajia.

EAKR-rahoitteisen projektin tarkoituksena on kehittää kulttuuriperinnöstä matkailun voimavara muun muassa juuri Oulangan kansallispuistossa.

"Matkailijoita kiinnostaa luonnon lisäksi myös se, miten täällä on aikoinaan eletty. He haluavat tutustua kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, joita nämä ladot edustavat aidoimmillaan", projektipäällikkö Hannele Kytö selvitti.



Kohteiden alkuperäinen ilme säilytetään


Projektissa on mukana myös yrityksiä, ja tavoitteena on, että ne rakentaisivat niittyladoista matkailutuotteita. Siihen on aineksia, sillä kunnostettaville ladoille on tehty viime kesänä rakennusperintöinventointi, ja siinä yhteydessä on kerätty talteen kohteisiin liittyvää perimätietoakin - kaikilla on oma tarinansa.

Työstä vastannut arkkitehti Saila Palviainen on laatinut jokaiselle ladolle lisäksi oman korjaussuunnitelman. Korjaukset on tarkoitus tehdä niin, että kunkin kohteen alkuperäinen ilme säilyy.

"Suurin vaara vanhojen rakennusten korjauksissa on se, että niistä tulee uuden näköisiä. Toinen vaara on se, että ne näyttävät korjauksen jälkeen keinotekoisesti uusilta", Palviainen kertoi.

Oulangan kansallispuistossa on jäljellä vanhan niittykulttuurin ajoilta runsaat 20 heinälatoa, useimmat Oulankajoen rannan tuntumassa. Vanhimmat ovat 1900-luvun alusta. Niistä on valittu kunnostettaviksi parhaiten säilyneet ja helpoimmin saavutettavissa olevat.

Tyypillistä useissa ladoissa on Palviaisen mukaan se, että niiden seinärakenteissa on käytetty hylättyjen tai rapistuneiden latojen hirsiä.

Joitakin latoja on korjattu osittain jo aikaisemmin, ja ne on otettu viime vuosina alkuperäiseen käyttöönsä, kun niiden ympärillä olevia niittyjä on ryhdytty hoitamaan umpeenkasvun estämiseksi: kuivatut heinät on varastoitu latoihin porojen ruoaksi.

Kulma-projekti käynnistyi Oulangalla jo viime kesänä muinaisjäännösten inventointina. Pienen Karhunkierroksen suosituimman kämpän, Siilasmajan kunnostus pantiin alkuun viime vuoden syksyllä. Kunnostus on jo valmis.

Ilmoita asiavirheestä